Hyvinvointia tukeva syöminen on opittavissa

Terveyttä edistävä syöminen sisältää psykologisia ja käyttäytymistieteellisiä tasoja, jotka vaikuttavat siihen, miten syömme arjessa. Pelkkä tieto ei yleensä riitä muuttamaan ruokailutottumuksia. Tunteet ja tottumukset ohjaavat usein toimintaa vahvemmin kuin tieto. 

Suurin osa syömisestä perustuu vakiintuneisiin mieltymyksiin ja tapoihin, joita toistamme automaattisesti. Muutoksia saatetaan ajatella liian yksinkertaisiksi, jolloin pysyvä muutos jää kaukaiseksi. Syömiskäyttäytymisen juuret ovat lapsuudessa, mutta myös biologiassa. Ihmistä ohjaavat edelleen vanhat biologiset mallit, jotka kehittyivät niukkuudessa elämiseen. Tämä selittää osaltaan, miksi terveelliset ateriavalinnat ja kohtuulliset annoskoot voivat tuntua haastavilta nykyisessä ruokaympäristössä. Ruoka on myös opittu mielihyvän ja lohdun lähteeksi. 

Kun syömiseen halutaan tehdä muutoksia, kyse on ennen kaikkea oppimisesta – siitä, miten tunteita voi säädellä ja hyvinvointia vahvistaa muilla keinoilla kuin ruoalla. Miten ruokakaupassa tehdyt valinnat palvelevat paitsi makua myös kehoa pitkällä aikavälillä? Näitä taitoja voi opetella, ja oppiminen on mahdollista iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. 

Elämäntilanne, ympäristö, tunteet ja aiemmat painonpudotuskeinot haastavat hallintaa

Painonhallinnan haasteiden taustalla voi olla elämänhallinnan ongelmia, univaikeuksia, pitkittynyttä stressiä, väsymystä, tunne-elämän kuormitusta, opittuja käyttäytymismalleja ja perittyjä tapoja. Tunteet, häpeä ja uskomukset voivat ohjata syömistä tavalla, joka ei tue terveyttä.

– Syömisen hallinta voi horjua, ja se on täysin ymmärrettävää, sanoo ravitsemusterapeutti Sanni Suotunen. Lohturuoka on tuttu käsite, ja kulttuurissamme tuttu malli, esimerkiksi elokuvissa ruoka tarjoaa lohtua sydänsuruihin, väsymykseen ja arjen harmauteen.

Joskus hallinnan menettäminen ilmenee kohtauksenomaisena ahmimisena, toisinaan hiljaisena tapana syödä enemmän kuin keho tarvitsee. Kyse ei ole heikkoudesta, vaan esimerkiksi opituista tavoista ja yhteyden katoamisesta kehon viesteihin, nälkään ja kylläisyyteen. Pikaratkaisut eivät tuo kestävää muutosta, sillä ne ohittavat taustalla vaikuttavat syyt. 

– Yleensä syömisen hallinnan menettäminen ei johdu tahdonvoiman puutteesta, vaan vaikeudesta hallita kokonaisuutta, johon vaikuttavat sekä keho että mieli, muistuttaa Suotunen. 

Kalorien laskemisesta painonhallinnan taitoihin

Painonpudotukseen liittyy monia sitkeitä uskomuksia. Ajatellaan, että paino putoaa vain tiukalla dieeteillä, kieltämällä kaikki herkut ja liikkumalla paljon. Lyhyellä aikavälillä nämä voivat toimia, mutta pidemmällä tähtäimellä ne eivät aina tuo pysyvää muutosta. 

Painonhallinta on yksilöllinen prosessi. Usein painonhallinnasta puhuttaessa keskitytään liikaa kaloreihin ja liikuntaan, vaikka todellinen muutos edellyttää ymmärrystä elämäntilanteesta, haasteista ja voimavaroista.

 Painonhallinnan taitoja voi opetella. 

– Painonhallinta ei ole helppoa eikä sen tarvitse olla nopeaa. Kestävän muutoksen mahdollistaa oma ymmärrys siitä, että painonnousu ei johdu vain syömisestä ja liikkumisesta. Jokainen voi oppia tunnistamaan omat kompastuskivensä ja rakentamaan uusia tapoja, askel kerrallaan. Ymmärrys, lempeys ja realistiset tavoitteet ovat hyvä alku, Suotunen rohkaisee. 

Kehotyytymättömyys ja hoikkuuden ihanne haastavat painonhallintaa 

Aiemmin ylipaino oli vaurauden ja vallan merkki. Elintason noustessa painoon liittyvät käsitykset muuttuivat. Nykytutkimuksen mukaan lihavuuteen liitetään usein negatiivisia uskomuksia, kuten laiskuus ja heikkous, kun taas hoikkuuteen yhdistetään tehokkuus, terveys ja kauneus. 

Tämä ihanne on ristiriidassa nykyisen ympäristön kanssa, joka ohjaa passiivisuuteen, kehon tarpeiden ohittamiseen ja runsasenergiseen, mutta ravintoköyhään ruokaan. Liiallinen hoikkuuden tavoittelu voi aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä ongelmia, aivan kuten myös ylipaino. Kumpikin ääripää voi olla keholle stressitila. 

Painon sijaan tärkeämpää olisi opetella kuuntelemaan kehon yksilöllisiä tarpeita, Suotunen muistuttaa.

Hoikkuuden ihannointi on kääntynyt ihmistä vastaan. Yksi merkittävä mutta edelleen vähän puhuttu haaste on lihavuuden stigma, häpeän, syyllisyyden ja syrjinnän kokemus. Sosiaalinen hyväksyntä on perustarve siinä missä fyysinen turvallisuus. Kun ihminen sisäistää painoon liittyvän häpeän, voi syntyä noidankehä, jossa ihminen kokee olevansa itse ongelmansa syy, eikä näe toivoa muutokselle. 

Muutoksia tarvitaan laajasti, mutta myös pienet valinnat merkitsevät

Ylipainon ja lihavuuden hoito on yksi aikamme suurista hyvinvointihaasteista. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä peruspilareita, mutta ei ole olemassa yhtä oikeaa kaavaa, joka toimisi kaikille. 

Painonhallinnan tukeminen vaatii myös yhteiskunnallista tarkastelua, esimerkiksi mielenterveyteen, köyhyyteen, ruoan hintaan ja mainontaan liittyen. Ne ovat isoja kysymyksiä, mutta pitkällä aikavälillä muutos voi alkaa pienistä, arjen tasolla tehdyistä valinnoista. 

– Kun painonhallinnan kokonaisuudesta saadaan lisää ymmärrystä, pienilläkin askelilla voidaan saavuttaa pysyviä muutoksia, ravitsemusterapeutti Suotunen uskoo. 

Artikkeli on osa yhteistyöalueemme terveyttä ja hyvinvointia edistävää kampanjaa. Kampanjassa ovat mukana Satakunnan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja Pohjanmaan hyvinvointialue.