Siirry sisältöön

Korvataudit – Korvakäytävätulehdukset

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa tehdään korvakäytävätulehdusten diagnostiikka, hoito ja seuranta.

  • Yksittäinen akuutti korvakäytävätulehdus
  • Viljely kannattaa ottaa viimeistään, jos tulehdus uusii tai ei parane ensimmäisellä tippahoidolla
  • Oireet lieviä tai kohtalaisia ja selvästi hoitoon reagoivia
  • Ei merkittäviä riskitekijöitä
  • Jatka paikallishoitoa ja seurantaa perusterveydenhuollossa

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät:

  1. Toistuva tai krooninen korvakäytävätulehdus
    • Korvakäytävätulehdus on toistuva (useita jaksoja vuoden aikana) tai krooninen
    • Tulehdus jatkuu tai uusiutuu asianmukaisesta hoidosta huolimatta
  2. Oireet ja löydökset puoltavat lähetettä
    • Pitkittynyt tai toistuva korvakipu
    • Jatkuva tai toistuva korvavuoto
    • Korvakäytävän selvä turvotus tai ahtautuminen
    • Tulehdukseen liittyvä kuulon heikkeneminen
  3. Erityistilanteet
    • Diabetes tai muu immunosuppressio
    • Epäily nekrotisoivasta korvakäytävätulehduksesta
    • Voimakas kipu, joka ei vastaa kliinisiä löydöksiä
    • Kallonhermo-oireet
    • Toistuvat tulehdukset kuulokojeen tai korvatulpan käyttäjällä

• Diagnoosi (akuutti / toistuva / krooninen)
• Anamneesi: tulehdusten määrä ja uusiutuvuus
• Aiemmat hoidot ja hoitovaste
• Viljelyt ja viljelyvastaukset
• Altistavat tekijät (kosteus, ihosairaudet, kuulokoje)
• KNK-status (korvakäytävän ja tärykalvon tila)
• Perussairaudet (erityisesti diabetes, immunosuppressio)

Korvataudit – Tinnitus

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa tinnituspotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Keskeistä on oireen arviointi, taustatekijöiden tunnistaminen ja potilaan informointi tinnituksen useimmiten hyvänlaatuisesta luonteesta.

  • Tinnituksen perusarvio ja erotusdiagnostiikka
  • Potilaan rauhoittaminen ja ohjaus (hyvänlaatuinen, usein itsestään lievittyvä oire)
  • Kuulon arviointi ja tarvittaessa audiogrammi
  • Seuranta

Valtaosaa potilaista ei tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon.

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät:

  1. Merkittävästi haittaava tinnitus
    • Potilas kokee tinnituksen runsaasti elämää haittaavana, eikä perusterveydenhuollon ohjaus ja seuranta riitä
    • Tinnitus aiheuttaa merkittävää unihäiriötä, ahdistusta tai toimintakyvyn laskua
  2. Pulsoiva tinnitus
    • Pulsoiva tinnitus (sydämen sykkeen tahdissa)
    • Epäily verisuoniperäisestä syystä
  3. Erityistilanteet
    • Yksipuolinen tinnitus yhdessä toispuoleisen kuulonaleneman kanssa
    • Tinnitus yhdistettynä huimaukseen tai neurologisiin oireisiin
    • Äkillinen kuulonalenema tinnituksen yhteydessä

  • Tinnitus on lievä eikä merkittävästi haittaa arkea
  • Ei pulsoivaa luonnetta
  • Ei liitännäisoireita (kuulonalenema, huimaus, neurologiset oireet)
  • Potilas hyötyy ohjauksesta ja rauhoittelusta

  • Tinnituksen kesto ja luonne
  • Potilaan kokema häiritsevyys ja vaikutus arkeen
  • Kuulo-oireet ja huimaus
  • Audiogrammin arvot
  • KNK-status
  • Muut sairaudet ja lääkitys

Korvataudit – Äkillinen kuulonmenetys

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Äkillinen kuulonmenetys on päivystyksellinen tila, joka edellyttää nopeaa arviota. Keskeistä on sensorineuraalisen kuulonaleneman tunnistaminen ja viiveetön jatkohoito.

  • Tunnistetaan äkillinen, usein toispuolinen kuulonmenetys
  • Erotellaan johtumistyyppinen ja sensorineuraalinen kuulonalenema
  • Käynnistetään tarvittavat tutkimukset ja konsultaatio
  1. Anamneesi
  • Äkillisesti alkanut kuulonmenetys, tavallisesti toispuolinen
  • Oireen alkamisaika (päivät/tunnit)
  • Mahdolliset liitännäisoireet (tinnitus, huimaus, paineen tunne korvassa)
  • Äskettäiset infektiot
  • Muut sairaudet ja lääkitykset
  1. Status ja tutkimukset
  • KNK-status
  • Weberin ja Rinnen kokeet
  • Audiogrammi (Ag), mikäli heti saatavilla

Milloin ja miten kontakti erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka)

Audiogrammissa varmistettu – akuutti sensorineuraalinen kuulonalenema:

  • KNK-lääkäriä voidaan konsultoida puhelimitse
  • Konsultaation jälkeen voidaan aloittaa kortisonihoito, mikäli ei vasta-aiheita
  • Potilas kutsutaan KNK-kontrolliin noin kuukauden kuluttua
  • Mikäli audiogrammia ei ole mahdollisuus tehdä viiveettä, tehdään kiireellinen lähete KNK-erikoissairaanhoitoon

  • Kyse ei ole äkillisestä kuulonmenetyksestä, vaan pitkään vähitellen kehittynyt kuulonalenema tai potilaan aiemmin todettu ja ennallaan oleva kuulovika
  • Johtumistyyppinen kuulonalenema, jossa selkeä ja hoidettavissa oleva syy: korvavaha, akuutti välikorvatulehdus, liimakorva, korvatorven toimintahäiriö
  • Audiogrammi normaali tai vastaa aiempaa tasoa, eikä anamneesissa ole selkeää äkillistä muutosta
  • Oireet ovat lieviä, eivätkä merkittävästi haittaa toimintakykyä
  • Kuulonalenema on ohimenevä ja selvästi korjautuva (esim. flunssan yhteydessä)
  • Potilas ei halua jatkoselvittelyjä tai hoitoa, eikä päivystyksellistä aihetta ole

Hoito ja seuranta jatkuu perusterveydenhuollossa.

  • Oireen äkillinen alku ja kesto
  • Tieto oireen toispuolisuudesta
  • Liitännäisoireet (tinnitus, huimaus)
  • Audiogrammi
  • KNK-status
  • Weber/Rinne -löydökset
  • Muut sairaudet ja lääkitys

Korvataudit – Lasten toistuvat ja pitkäaikaiset välikorvatulehdukset

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Lasten välikorvatulehdusten diagnostiikka, hoito ja seuranta:

  • Yksittäinen tai harvoin toistuva äkillinen välikorvatulehdus
  • Välikorvaerite < 2–3 kk ilman oireita
  • Ei kuulon, puheen tai kehityksen huolta

Jatka seurantaa ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät:

  1. Toistuvat äkilliset välikorvatulehdukset (AOM)
  • Lääkärin toteama äkillinen välikorvatulehdus yli kolme kertaa kuuden kuukauden aikana tai yli neljä kertaa vuoden aikana
  1. Pitkittynyt välikorvaerite (OME)
  • Hoidosta huolimatta välikorvassa on eritettä yhtäjaksoisesti yli kaksi kuukautta, ja lisäksi todetaan jokin seuraavista:
    • Huono tärykalvon liikkuvuus
    • B-tyypin tympanogrammi
    • Alentunut kuulo

Erityistilanteet – matala kynnys lähetteelle

Lähete on aiheellinen herkästi, jos lapsella on:

  • Downin oireyhtymä
  • Huuli- tai suulakihalkio tai muu kraniofakiaalinen poikkeavuus
  • Kehityksellinen, neurologinen tai sensorinen sairaus
  • Aiemmin todettu kuulovika
  • Pitkittynyt tai toistuva korvavuoto
  • Epäily kroonisesta välikorvatulehduksesta tai kolesteatoomasta

Kuorsaus tai muu unihäiriöön viittaava oireilu.

  • Kyseessä on yksittäinen tai harvoin toistuva välikorvatulehdus
  • Välikorvaerite on kestänyt alle 2–3 kuukautta eikä siihen liity oireita
  • Lapsi voi yleisesti hyvin eikä kuulon tai kehityksen suhteen ole huolta
  • Lähetekriteerit eivät täyty

  • Diagnoosi (toistuva AOM/OME)
  • Tiedot sairastetuista välikorvatulehduksista ja hengitystieinfektioista – lukumäärä ja ajallinen jakautuminen
  • Mahdolliset yleissairaudet ja allergiat
  • Kuorsaus
  • Korvastatus (otoskopia, tärykalvon liikkuvuus)
  • Tympanogrammi, jos käytettävissä
  • Arvio kuulon alenemisesta
  • Toteutetut hoidot ja vaste

Korvataudit – Huimaus

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa huimauspotilaista arvioidaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa. Keskeistä on huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja neurologisten vaaramerkkien poissulku.

  • Huimauksen perusarvio ja erotusdiagnostiikka
  • Neurologisten ja kardiologisten oireiden ja löydösten poissulku
  • Potilaan informointi ja ohjaus
  • Tarvittaessa seuranta ja oireenmukainen hoito

Valtaosaa potilaista ei tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon.

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät:

  • Arkea haittaava toistuva tai jatkuva huimaus, ja
  • Ei neurologisia tai kardiologisia oireita tai löydöksiä, ja
  • Epäily korvaperäisestä huimauksesta, erityisesti jos selvästi rotatorinen huimaus

Erityistilanteet – huomioitavaa

  • Äkillinen kuulonalenema huimauksen yhteydessä → kiireellinen arvio
  • Huimaukseen liittyvä voimakas pahoinvointi ja toimintakyvyn lasku
  • Pitkittynyt oireilu, joka ei lievity perusterveydenhuollon keinoin

  • Huimaus on lievää ja ohimenevää
  • Oireet sopivat selvästi hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen ja reagoivat hoitoon
  • Neurologinen syy on todennäköinen tai todettu (→ tarvittaessa neurologinen arvio)
  • Kardiologinen syy on todennäköinen tai todettu (→ tarvittaessa kardiologinen arvio)

  • Huimauksen kesto, luonne ja toistuvuus
  • Liitännäisoireet
  • Poissuljetut neurologiset ja kardiologiset oireet ja löydökset
  • Audiogrammin arvot
  • KNK-status
  • Tehdyt huimaustestit ja niiden tulokset
  • Muut sairaudet ja lääkitykset

Korvataudit – Kuulon kuntoutus

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

  • Kuulon arviointi ja seuranta
  • Audiogrammin toteutus ja tulosten tulkinta
  • Puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen seuranta lapsilla
  • Arjen toimintakyvyn arvio työikäisillä

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät:

  1. Aikuinen / työikäinen
  • Elämää häiritsevä kuulovika ja motivaatio käyttää kuulokojetta
  • Kuulovika vaikeuttaa opiskelua tai työssä selviytymistä
  • Audiogrammi tehtynä; Neljän puhealueen taajuuden (PTA) (500 Hz, 1 kHz, 2 kHz, 4 kHz) keskiarvo on paremmassa korvassa 30dB tai huonompi ja potilas toivoo kuulokojetta
  • Työikäisillä arkea haittaava kuulovika, vaikka PTA < 30 dB
  1. Lapsi
  • Epäillään kuulovikaa, joka voi haitata puheen, kielen tai vuorovaikutustaitojen kehittymistä
  • Arkea haittaava kuulovika PTA ≥  20 dbB

  • Kuulovika on lievä eikä haittaa arkea, koulua, työtä
  • Potilas ei ole motivoitunut kuulokojeen käyttöön
  • Audiogrammia ei ole tehty

  • Kuulon tilanne ja diagnoosi
  • Audiogrammin PTA-arvot sekä audiogrammi
  • Tutkimustulokset, korvastatus, äänirautakokeet ja mahdollinen tympanogrammi
  • potilaan kokema haitta arjessa, koulussa, työssä
  • Lapsilla mahdollinen vaikutus puheen, kielen tai vuorovaikutuksen kehitykseen
  • Potilaan motivaatio kuulokojeen käyttöön
  • Mahdolliset aiemmat kuulon kuntoutustoimet

Korvataudit – Tärykalvoreikä

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa tärykalvoperforaatioista voidaan alkuvaiheessa hoitaa ja seurata perustasolla. Keskeistä on huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus.

Anamneesi:

  • Aiemmat korvasairaudet
  • Aiemmat korvaleikkaukset
  • Milloin perforaatio on mahdollisesti syntynyt (infektio, trauma, putkitus)
  • Korvavuoto, kipu tai muut oireet
  • Kuulon muutokset

Status:

  • KNK-status
  • Otoskopia: perforaation koko, sijainti ja reunojen laatu
  • Mahdollinen erite
  • Tarvittaessa kuulon arvio

Seuranta:

  • Kuivaa perforaatiota suositellaan seurattavaksi noin 3 kuukauden ajan
  • Korva pidettävä kuivana
  • Mikäli perforaatio sulkeutuu spontaanisti, ei lähetettä tarvita

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät.

  • Perforaatio ei ole parantunut 3 kuukauden seurannan aikana
  • Toistuva tai pitkittynyt korvavuoto
  • Merkittävä kuulonalenema
  • Epäily kroonisesta välikorvatulehduksesta
  • Epäily kolesteatoomasta
  • Trauman jälkitila, jossa epäily välikorvarakenteiden vauriosta

  • Perforaation arvioitu syntyaika
  • Aiemmat korvasairaudet ja leikkaukset
  • Oireet (vuoto, kipu, kuulonalenema)
  • Toteutettu hoito ja vaste
  • Kuvaus perforaation koosta ja sijainnista
  • Korvavuodon esiintyminen
  • KNK-status
  • Mahdollinen kuulontutkimus

Yksilöllinen kliininen arvio on aina ensisijainen. Tarvittaessa matala kynnys konsultaatioon.

Nenätaudit – Tukkoinen nenä

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa nenän tukkoisuusoireista hoidetaan perustasolla.

Kliininen tutkimus

  • Nenäkäytävien tutkiminen ennen ja jälkeen limakalvojen supistamisen (esim. nasoliinilla)
  • Arvio nenän väliseinästä, kuorikoista ja sivuseinämistä
  • Mahdollisen rakennepoikkeavuuden toteaminen kliinisessä tutkimuksessa

Konservatiivinen hoito

  • Nenän kortikosteroidihoito riittävän pitkänä hoitokokeiluna, vähintään 2-3 kk
  • Nenän suolahuuhteet
  • Allergian selvittely ja hoito tarvittaessa
  • Mahdollisen lääkkeellisen nuhan (dekongestanttien liikakäyttö) arvio
  • Tupakoinnin ja muiden ärsyketekijöiden huomiointi

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät

Lähete on aiheellinen, kun jokin seuraavista täyttyy:

  • Väliseinävinous, joka ahtauttaa ilmatietä
  • Sivuseinän sisään painumisen (esim. murtuman jälkeen) aiheuttama ilmatien kaventuma tai rustoisen sivuseinän liiallinen myötääminen sisäänhengityksessä
  • Nenäkuorikoiden tukkoisuutta aiheuttava liikakasvu

Kiireellinen arvio on tarpeen, jos:

  • Epäily kasvaimesta
  • Toispuoleinen tukkoisuus ja verinen erite
  • Merkittävä hengitysvaikeus

  • Oireilu on lievää ja reagoi konservatiiviseen hoitoon
  • Konservatiivista hoitoa ei ole vielä toteutettu riittävästi
  • Rakennepoikkeamaa ei todeta kliinisessä tutkimuksessa

Pitkäaikaisen tukkoisuuden konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely tulee olla asianmukaisesti toteutettu ja kirjattu lähetteeseen.

Anamneesi

  • Oireiden kesto ja vaikeusaste
  • Yksipuolisuus tai molemminpuolisuus
  • Aiemmat hoidot ja hoitovaste
  • Mahdolliset taustatekijät (allergia, trauma, lääkkeiden käyttö)

Status

  • KNK-status
  • Löydökset ennen ja jälkeen limakalvojen supistamisen
  • Todettu rakennepoikkeavuus

Muut tiedot

  • Toteutettu konservatiivinen hoito kirjattuna
  • Mahdolliset kuvantamistutkimukset

Yksilöllinen kliininen arvio on aina ensisijainen.

Nenätaudit – Allergisen nuhan siedätyshoito

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa allergisen nuhan potilaista hoidetaan perustasolla lääkehoidolla ja allergeenialtistuksen vähentämisellä.

Oirearvio

  • Nenän tukkoisuus
  • Aivastelu
  • Vetinen nuha
  • Nenän kutina
  • Silmäoireet (kutina, punoitus, vetistys)

Diagnostiikka

  • Allergian osoittaminen ihon pistokokeella (prick-testi) tai verikokeella (RAST)
  • Oireiden ajallinen yhteys allergeenialtistukseen (esim. siitepölykausi)

Konservatiivinen hoito

  • Paikalliskortikosteroidi nenään
  • Antihistamiinilääkitys
  • Tarvittaessa antihistamiini- tai kortikosteroidisilmätipat
  • Allergeenialtistuksen vähentäminen mahdollisuuksien mukaan
  • Astmaatikon astma tasapainoon, tarvittaessa spirometria

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät.

Lähete on aiheellinen, kun jokin seuraavista täyttyy:

  • Vaikeaoireinen allerginen nuha ja silmäoireet, kun lääkehoidolla ei saada riittävää hoitovastetta
  • Potilas ei halua käyttää lääkitystä runsaasti tai pitkäaikaisesti
  • Paikalliskortikosteroidi-, antihistamiini- ja silmätippahoito on toteutettu asianmukaisesti ilman riittävää hoitovastetta
  • Ihon pistokokeessa (prick) tai verikokeessa (RAST) on todettu siitepölyallergia, joka on oireillut voimakkaasti ainakin kahden peräkkäisen siitepölykauden aikana
  • Erityistapauksissa eläinallergia (esim. työperäiseen altistumiseen liittyvä allerginen nuha)

Pitkäaikaisen tukkoisuuden konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely tulee olla asianmukaisesti toteutettu ja kirjattu lähetteeseen.

Anamneesi

  • Oireiden kesto ja vaikeusaste
  • Oireiden ajallinen yhteys allergeenialtistukseen
  • Nenän ja silmien allergiaoireet
  • Oireiden vaikutus arkeen, työkykyyn tai opiskeluun

Tutkimukset

  • Prick-testin tai RAST-tutkimuksen tulokset
  • Todettu allergeeniMuut tiedot

Toteutettu hoito

  • Käytetyt lääkitykset (nenäkortisoni, antihistamiinit, silmätipat)
  • Hoidon kesto ja hoitovaste

Muut tiedot

  • Mahdollinen astma tai muu allerginen sairaus
  • Mahdollinen työperäinen altistuminen

Yksilöllinen kliininen arvio on aina ensisijainen. Tarvittaessa matala kynnys konsultaatioon.

Nenätaudit – Nenän sivuonteloiden toistuva tai pitkäaikainen tulehdus

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa sivuontelotulehduksista hoidetaan perustasolla.

Oirearvio

  • Nenän tukkoisuus
  • Hajuaistin heikentyminen tai menetys
  • Nenän eritteisyys (etu- tai takanieluvaluminen)
  • Kasvokipu tai paineentunne
  • Yskä tai limaisuus

Pitkäaikaisen sinuiittinuhan ja toistuvien äkillisten sinuiittien konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely tulee olla asianmukaisesti toteutettu ja kirjattu lähetteeseen.

  • Riittävän pitkäkestoinen nenän kortikosteroidihoito
  • Nenän suolahuuhteet
  • Tarvittaessa antibioottihoito akuutissa bakteerisinuiitissa
  • Allergian selvittely ja hoito tarvittaessa
  • Astman ja muiden hengitystiesairauksien arvio
  • Tupakoinnin ja muiden ärsyketekijöiden huomiointi

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät.

Lähete on aiheellinen, kun jokin seuraavista täyttyy:

  • Pitkäaikainen (yhtäjaksoisesti yli 3 kuukautta) ja adekvaatista konservatiivisesta hoidosta huolimatta oireileva sivuontelotulehdus
  • Vähintään 3–4 kertaa vuodessa toistuva äkillinen sivuontelotulehdus
  • Nenäpolyypit, mikäli 3 kuukauden nenäkortisonihoidolla ei saavuteta siedettävää hoitotasapainoa

Kiireellinen arvio on tarpeen, jos:

  • Epäily silmä- tai kallonsisäisestä komplikaatiosta
  • Voimakas toispuoleinen oireilu ja märkäinen erite
  • Yleistilan lasku ja korkea kuume

Anamneesi

  • Oireiden kesto ja luonne
  • Nenän tukkoisuus, hajuaistin ongelmat, eritteisyys
  • Toistuvien tulehdusten lukumäärä ja ajallinen jakautuminen
  • Aiemmat hoidot ja niiden vaste
  • Mahdolliset taustatekijät (allergia, astma, tupakointi)

Status

  • KNK-status
  • Nenän limakalvojen tila
  • Polyypit
  • Märkäerite

Muut tiedot

  • Toteutettu konservatiivinen hoito kirjattuna
  • Mahdolliset kuvantamistutkimukset

Yksilöllinen kliininen arvio on aina ensisijainen. Tarvittaessa matala kynnys konsultaatioon.

Kurkkutaudit – Toistuva tai pitkäaikainen tonsilliitti

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa nielutulehduksista hoidetaan ja seurataan perusterveydenhuollossa. Lähete erikoissairaanhoitoon tulee kyseeseen, kun tulehdukset ovat toistuvia, pitkäaikaisia tai aiheuttavat merkittävää haittaa.

Anamneesi

  • Tiedot sairastetuista nielutulehduksista ja niiden lukumäärästä
  • Tiedot tehdyistä tutkimuksista (erityisesti mahdolliset A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamat infektiot)
  • Annettu hoito ja hoitovaste
  • Kurkkukipu, kuumeilu ja yleisoireet
  • Tiedot mahdollisista hengitysteiden ja nielun obstruktio-oireista (tukkeuma, kuorsaus, hengityskatkokset)

Status

  • KNK-status
  • Nielurisojen koko ja tulehduslöydökset
  • Peitteet tai tulppaiset risat
  • Mahdollinen märkäerite kryptistä

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät.

Toistuva kuumeinen nielutulehdus

  • 3–4 tulehdusta vuosittain, joihin liittyy
    • kuume
    • kurkkukipu
    • yleisoireet
    • tulehtuneet ja usein peitteiset nielurisat
  • Nieluviljelyssä kasvanut A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki
  • Myös streptokokki-negatiiviset tulehduspotilaat, jos oireet ovat toistuvia ja merkittävästi haittaavia

Krooninen nielutulehdus (oireita vähintään 3 kk)

  1. Pahanhajuinen hengitys, tulppaiset nielurisat ja nielun arkuus
  2. Tulehtuneet nielurisat, joiden kryptistä painettaessa työntyy märkää tai tulppia

Lasten toistuva kuumeilu (PFAPA)

  1. Toistuvat muutaman päivän kestävät kuumejaksot, joihin liittyy kurkkukipu
  2. Epäily nielutulehduksesta eikä muuta tulehduskeskusta ole osoitettavissa
  3. Kuume- ja kurkkukipujaksot toistuvat säännöllisin väliajoin

Suurikokoisista kita- ja/tai nielurisoista johtuva nenä- ja suunielun ahtaus

  1. Ahtauttava unenaikainen hengityskatkos (uniapnea)
  2. Lapsilla nenän tukkoisuus, kuorsaus tai nielemisvaikeudet
  3. Kliinisessä tutkimuksessa todetaan suurentuneet risat tai suunhengityksestä johtuva avopurenta (lapsilla)

Pitkäaikaisen tukkoisuuden konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely tulee olla asianmukaisesti toteutettu ja kirjattu lähetteeseen.

Anamneesi

  • Tiedot sairastetuista nielutulehduksista ja niiden ajallisesta jakautumisesta
  • Tiedot tehdyistä tutkimuksista (erityisesti streptokokkitutkimukset)
  • Annetut hoidot ja hoitovaste
  • Mahdolliset hengitystie- ja nielun obstruktio-oireet (kuorsaus, hengityskatkokset)

Status

  • KNK-status
  • Nielurisojen koko ja tulehduslöydökset
  • Mahdolliset peitteet tai tulpat
  • Märkäerite kryptistä painettaessa

Muut tiedot

  • Mahdolliset yleissairaudet
  • Lääkitykset

Yksilöllinen kliininen arvio on aina ensisijainen. Tarvittaessa matala kynnys konsultaatioon.

Kurkkutaudit – Kaulan kyhmy

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Kaulan kyhmyn syitä arvioitaessa huomioidaan tulehdusoireet, potilaan ikä ja kyhmyn sijainti.

  • Jos kyhmy ei häviä 2–3 viikossa, jatkoselvitykset ovat aiheellisia
  • Jos kyhmy sopii lievästi suurentuneeksi imusolmukkeeksi (esim. nielutulehduksen yhteydessä), voidaan seurata noin 1 kuukauden ajan

Oirearvio

  • Paikallinen kipu
  • Nielemisvaikeus tai -kipu
  • Äänen käheys
  • Hammaskipu
  • Yleisoireet: kuume, väsymys, laihtuminen, yöhikoilu, ruokahaluttomuus

Anamneesi

  • Matkustusanamneesi (tuberkuloosi, sieni-infektiot)
  • Eläinkontaktit (toksoplasma, tularemia)
  • Aiemmat syövät, poistetut luomet tai huulten kasvaimet
  • Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö (aikuisilla)

Kliininen tutkimus

  • Nenän, suun ja nielun tutkimus
    • myös suunpohjan bimanuelli palpaatio
  • Kaulan ja kasvojen palpaatio
  • Hammasstatus
  • Jos useita kyhmyjä:
    •  muut imusolmukealueet (soliskuopat, kainalot, nivuset)
    • pernan arvio

Tutkimukset

  • Kaulan ultraääni suositeltava jo perusterveydenhuollossa
  • Tarvittaessa ohutneulanäyte
    • huom: suuntaa antava
    • väärät negatiiviset mahdollisia

Erikoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun:

  • Kyhmy ei häviä seurannassa
  • Uusiutuva tai pitkittynyt kyhmy
  • Ultraäänessä maligniepäily
  • Kliinisesti epäilyttävä löydös (lähete ohutneulanäytteen tuloksesta huolimatta)

  • Kyhmyn kesto, koko ja sijainti
  • Oireet ja yleisoireet
  • Riskitekijät (tupakointi, alkoholi, aiemmat maligniteetit)
  • Kliiniset löydökset
  • Ultraäänilöydös
  • Ohutneulanäytteen tulos (jos tehty)

Kurkkutaudit – Pään ja kaulan alueen hyvänlaatuiset ihomuutokset

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

Valtaosa pään ja kaulan alueen hyvänlaatuisista ihomuutoksista hoidetaan perusterveydenhuollossa.

• Pienet (< 1 cm) ihomuutokset voidaan poistaa terveyskeskuksessa

• Hyvänlaatuisia ihomuutoksia ei pääsääntöisesti tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon

Oirearvio

  • Kosmeettinen haitta
  • Toiminnallinen haitta (esim. ärsytys, vuoto, toistuva tulehtuminen)
  • Kasvu tai muutos ihomuutoksessa

Anamneesi

  • Muutoksen kesto ja kasvu
  • Oireet (kipu, vuoto, haavautuminen)
  • Aiemmat ihomuutokset tai ihosyövät
  • Auringon UV-altistus

Kliininen tutkimus

  • Ihomuutoksen koko, väri ja muoto
  • Sijainti (erityisesti kasvojen ja kaulan alue)
  • Mahdollinen haavautuminen tai verenvuoto

Tutkimukset

  • Ihomuutoksen histologinen tutkimus suositeltava ennen lähetettä
  • Valokuva liitettävä lähetteeseen
  • Terveyskeskuksessa voidaan ottaa stanssibiopsia helposti ja turvallisesti (erityisesti kasvojen ja kaulan alueella)
  • Tarvittaessa valokuvakonsultaatio

Eriokoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun.

  • Hyvänlaatuinen ihomuutos aiheuttaa merkittävää haittaa potilaalle
  • Muutos on suuri tai hankalassa sijainnissa
  • Histologinen tutkimus tehty ja jatkohoito vaatii erikoissairaanhoitoa
  • Epäily pahanlaatuisesta muutoksesta
    • selvä epäily kookkaasta malignista muutoksesta voidaan lähettää ilman edeltäviä tutkimuksia. Valokuva tulee olla mukana.

  • Muutoksen kesto ja kasvu
  • Oireet ja potilaan kokema haitta
  • Kliininen kuvaus
  • Histologinen vastaus (jos tehty)
  • Valokuva

Kurkkutaudit – Sylkirauhasten turvotus

Hoitopolku alkaa perusterveydenhuollossa, työterveydessä tai yksityisellä palveluntuottajalla missä ensimmäinen arvio tehdään.

Perusterveydenhuollossa

  • Jos tiehyestä tulee lypsettäessä märkää tai potilaalla on infektion merkkejä (kuume, paikallinen kuumotus, CRP/leukosyytit koholla), aloitetaan mikrobilääkehoito. Märkäeritteestä suositellaan ottamaan bakteeriviljelynäyte ennen hoidon aloitusta
  • Oireettomia tai vähäoireisia sylkirauhasturvotuksia ei tarvitse hoitaa
  • Syljen eritystä voidaan lisätä ohjaamalla potilasta rauhasen lypsämiseen (napakat painallukset ihon päältä suuhun päin). Hapan (esim. sitruuna) lisää syljeneritystä ja voi helpottaa mahdollisen kiven poistumista
  • Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni tai ketoprofeeni, lievittävät kipua ja turvotusta

Eriokoissairaanhoitoon

Erikoissairaanhoitoon (KNK poliklinikka) lähetetään arvioon, kun alla kuvatut lähetekriteerit täyttyvät.

  • Turvotus jatkuu asianmukaisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta
  • Turvotus on toistuva (uusiutuva)
  • Kuvantamisessa (ensisijaisesti kaulan alueen ultraääni) todetaan tuumoriepäily

  • Oireiden kesto ja uusiutuvuus
  • Infektio-oireet
  • Toteutettu hoito ja vaste
  • KNK-status ja löydökset
  • Mahdollinen märkäerite ja viljelytulos
  • Kuvantamistulokset (UÄ)