Siirry sisältöön

Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne liikkumisen lähtökohtana

Kaikille soveltuvan liikkumisen ensisijainen lähtökohta on järjestää liikkuminen esteettömän ja toimivan julkisen joukkoliikenteen avulla, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne. Vammaista henkilöä tuetaan ensisijaisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä. Liikkumisen tuki vammaispalvelulaissa ei korvaa julkisen joukkoliikenteen puutteita. Myös sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki on ensisijainen suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen liikkumisen tukeen.

Tuki julkisen liikenteen käyttöön

Liikkumisen tukea voidaan antaa:

Ohjauksena ja ohjattuna harjoitteluna julkisen liikenteen käytössä

Saattajapalveluna ja ryhmäkuljetuksina, jotka ovat ensisijaisia suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen liikkumisen tukeen.

Sopivuuden arviointi

Julkisten joukkoliikennepalvelujen tulee olla vammaisen henkilön käytettävissä ja saavutettavissa siten, että palvelun tarvitsijoiden tarpeet ja perusoikeudet turvataan. Julkinen joukkoliikenne ei kuitenkaan välttämättä ole sopiva esimerkiksi keli- tai tieolosuhteiden vuoksi.

Oikeus liikkumisen tukeen

Henkilöllä, jolla on pitkäaikainen vammaisuus, on subjektiivinen oikeus liikkumisen tukeen, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Hyvinvointialueen on järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta. Päätöstä tehdessä otetaan huomioon henkilön elämänvaihe. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen liikkumisen tuen myöntämisestä yksilöllisen kokonaisarvion perusteella.

Liikkumisen tukea voidaan myöntää työ- tai opiskelumatkoihin, sekä vapaa-ajan matkoihin. Liikkumisen tukea ei myönnetä matkoihin, joista Kela korvaa kustannukset, kuten julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon liittyviin matkoihin.

Liikkumisen tuki ikääntyville henkilöille, joilla ei ole aiempaa vammaispalvelupäätöstä

Liikkumisen tuen tarvetta arvioidaan yksilöllisesti, eikä ainuttakaan ikäryhmää voida sulkea pois. Otetaan huomioon ikääntyvän henkilön elämänvaihe. Esimerkiksi ikääntyville henkilöille hoidon ja huolenpidon tarve sekä liikkumisen vaikeudet voivat lisääntyä. Henkilöille, joilla ei ole aiempaa vammaispalvelun tarvetta, turvataan liikkumisen tarve ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisella liikkumisen tuella. Jos henkilöllä on varallisuutta, odotetaan hänen kustantavan matkat omilla varoillaan.

Tuen myöntämisedellytykset

Liikkumisen tukea voidaan myöntää, jos henkilö:

On toimintarajoitteensa vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa.

Ei pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Kohtuuttoman suuria vaikeuksia julkisen liikenteen käytössä

Kohtuuttoman suuria vaikeuksia voi aiheuttaa esimerkiksi:

Vaikeudet liikennevälineeseen mentäessä ja siitä poistuttaessa

Erittäin huonokuntoinen tie

Haasteet liikenteen odottamattomissa tilanteissa (esim. äkkijarrutuksissa), jotka voivat aiheuttaa turvattomuutta ja tapaturma-alttiutta, erityisesti jos henkilöllä on vaikeuksia ylläpitää tasapainoa tai hän ei pysty pitämään kiinni.

Tarve asianmukaiseen apuun liikennevälineeseen siirtymisessä ja siitä poistuttaessa liikkumisen apuvälinettä käyttävälle henkilölle.

Liikkumisen tuen tarve eri toimintarajoitteissa

Liikkumisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi:

Fyysisestä toimintarajoitteesta

Kognitiivisesta toimintarajoitteesta (esim. vaikeudet hahmottaa ympäristöä, löytää oikea pysäkki, kävellä asemalle, nousta oikeaan bussiin tai jäädä pois oikealla pysäkillä)

Psyykkisestä toimintarajoitteesta (esim. vaikea-asteinen paniikkihäiriö tai pelkotila, joka aiheuttaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia julkisen liikenteen käytössä)

Sosiaalisesta toimintarajoitteesta

Aisteihin liittyvistä toimintarajoitteista

Psyykkisissä sairauksissa edellytyksenä on pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite.