Ensimmäinen askel muistitutkimuksiin
Täältä löydät tietoa muistivastaanotolle hakeutumisesta, muistivastaanoton toiminnasta ja yleisimmistä muistisairauksista.
Miten muistivastaanotolle pääsee?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua aina, jos on selvästi huolissaan omasta tai läheisensä muistista.
- Alle 65.v omaan työterveyteen tai Pohjanmaan hyvinvointialueen hoidon tarpeen arviointiin
- Yli 65.v geriatriselle poliklinikalle
Et tarvitse lähetettä, vaan voit olla suoraan yhteydessä muistihoitajaan.
Mitä muistivastaanotolla tehdään?
- Tapaat ensin muistihoitajan, jonka kanssa keskustelet kokemistasi ongelmista. Käynnin yhteydessä tehdään myös erilaisia muistin ja ajattelun toimintaa arvioivia testejä. Käynnille on suositeltavaa ottaa mukaan läheinen.
- Muistihoitajan käynnin jälkeen asia käsitellään tarvittaessa geriatrian erikoislääkärin kanssa. Mikäli lisätutkimuksia tarvitaan, lääkäri tekee lähetteet esimerkiksi aivojen kuvantamistutkimuksiin ja verikokeisiin.
- Kun tutkimustulokset ovat valmistuneet, tapaat lääkärin, joka käy tulokset kanssasi läpi ja arvioi terveydentilaasi. Lääkäri antaa mahdollisen muistidiagnoosin, ja sinulle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.
- Tämän jälkeen laaditaan jatkoseurantasuunnitelma ja sinulle nimetään yhteyshenkilöksi muistikoordinaattori, jolta saat jatkossa tukea ja ohjausta.
Jos muistisairausdiagnoosia ei tulekaan?
- Tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Tarvittaessa järjestetään seuranta-aika muistihoitajalle tai seniorineuvolaan.
Yksi muistihoitajan seurannan syy voi olla lievä tiedonkäsittelyn heikentyminen (MCI).
Lievä tiedonkäsittelyn heikentyminen, (MCI, Mild Cognitive Impairment) tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä on ikään nähden tavanomaista enemmän vaikeuksia muistissa tai muissa tiedonkäsittelyn osa-alueissa. Oireet eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että ne olennaisesti haittaisivat selviytymistä päivittäisistä toiminnoista tai täyttäisivät muistisairauden kriteerejä.
MCI ei ole muistisairaus, mutta joillakin henkilöillä se voi olla varhainen merkki myöhemmin kehittyvästä muistisairaudesta, kuten Alzheimerin taudista. Toisilla oireet voivat pysyä pitkään ennallaan tai jopa lievittyä.
Tyypillisiä oireita:
- Arjessa havaittavat muistivaikeudet
- Vaikeus muistaa keskusteluja, sovittuja tapaamisia tai muita menoja
- Aiempaa lisääntynyt unohtelu
- Keskittymisvaikeudet
- Tiedonkäsittelyn hidastuminen
- Haasteet suunnittelussa tai ongelmanratkaisussa
- Satunnaiset sananlöytämisvaikeudet
- Henkilö selviytyy edelleen itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan
Kenellä MCI:tä esiintyy?
- Riski kasvaa iän myötä
- Sitä voi esiintyä sekä naisilla että miehillä
- Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä kohonnut verenpaine lisäävät riskiä
- MCI:tä voivat aiheuttaa tai pahentaa myös esimerkiksi stressi, masennus, unihäiriöt tai tietyt lääkkeet
MCI:tä tutkitaan terveydenhuollossa haastattelun, muistitutkimusten sekä tarvittaessa muiden lisätutkimusten avulla. Koska oireiden taustalla voi olla monia erilaisia syitä, on tärkeää selvittää niiden aiheuttaja. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, sosiaalinen aktiivisuus, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttö voivat tukea aivojen terveyttä ja toimintakykyä. Varhainen tutkimuksiin hakeutuminen voi auttaa löytämään oireiden mahdolliset taustasyyt, tarjota tukea ja ohjausta sekä mahdollistaa tilanteen seurannan ajan mittaan.
Lisätietoa lievästä tiedonkäsittelyn heikentymisestä (MCI) löytyy Käypä hoito -suosituksen lisämateriaalista:
Miten ajokortin kanssa käy?
- Ajaminen on mahdollista niin kauan kuin se on turvallista. Tilannetta seurataan, ja tarvittaessa ajokykyä arvioidaan terveysperusteisella ajokokeella.
Muistisairaudet
Muistisairaudet ovat sairauksia, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan ja heikentävät vähitellen muistia, ajattelua ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita, kuten kielellisiä toimintoja, keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisua. Ne yleistyvät iän myötä, mutta eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Tavallisia oireita voivat olla lisääntyvä unohtelu, vaikeudet muistaa uusia tapahtumia, sananlöytämisvaikeudet, keskittymiskyvyn heikentyminen sekä haasteet arjen toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Muistisairauksia on useita erilaisia. Muistitutkimusten avulla voidaan selvittää oireiden syy, tehdä mahdollinen diagnoosi sekä varmistaa, että henkilö saa oikeanlaista hoitoa, ohjausta ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos sinä tai läheisesi huomaatte muutoksia muistissa tai tiedonkäsittelykyvyssä, on tärkeää hakeutua terveydenhuollon arvioon.
Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, sosiaalinen kanssakäyminen, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttö, voivat edistää aivoterveyttä.
Lisätietoa muistisairauksista löytyy Käypä hoito -suosituksista ja Muistiliiton verkkosivuilta.
Yleisimpiä muistisairauksia
Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Se on yleisin muistisairaus, joka aiheuttaa dementiaa. Sairaus heikentää vähitellen muistia, ajattelua ja kykyä selviytyä arjessa.
Alzheimerin taudissa aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja. Tämän vuoksi muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät.
Tyypillisiä oireita:
- Lähimuisti heikkenee
- Uuden oppiminen vaikeutuu
- Sanojen löytäminen vaikeutuu
- Puheen ymmärtämisen vaikeus
- Toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeus
- Arjen asiat, kuten raha-asiat tai kodinhoito, alkavat olla hankalia
Oireet pahenevat vähitellen vuosien aikana.
Kenellä tautia esiintyy?
- Yleisyys kasvaa iän myötä
- Tauti on yleinen iäkkäillä, mutta voi alkaa myös työiässä
- Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen.
On olemassa lääkkeitä, jotka voivat lieventää Alzheimerin taudin oireita. Hoitoon kuuluu myös tuki, ohjaus ja turvallinen arki. Varhainen tutkiminen ja diagnoosi auttavat saamaan tukea ajoissa sairastuneelle ja läheisille.
Lisätietoa Alzheimerin taudista voit lukea Terveyskirjastosta:
sekä Terveyskylästä:
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä eli verenkiertoperäinen muistisairaus johtuu aivojen verenkiertohäiriöistä, kuten aivoinfarkteista, aivoverenvuodoista tai aivojen syvien osien eli valkean aineen hapenpuutteesta johtuvista vaurioista.
Tyypilliset oireet suurten aivoverisuonten taudissa:
- Tiedonkäsittely- ja toiminnanohjauksen ongelmat
- Oireet voivat kehittyä huomattavan nopeasti Alzheimerin tautiin verrattuna
- Oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain
Tyypilliset oireet pienten aivoverisuonten taudissa:
- Toiminnanohjauksen heikentyminen
- Masennus ja hidastuminen
- Muisti voi kuitenkin alkuvaiheessa säilyä paremmin kuin Alzheimerin taudissa.
- Kävely- ja tasapainovaikeudet
- Puheentuoton vaikeus
- Jäykkyys
Riskitekijät:
- Kohonnut verenpaine
- Diabetes ja korkea kolesteroli
- Tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta sekä ylipaino
Sairautta ei voida parantaa, mutta riskitekijöiden hyvä hoito (esim. verenpaineen hallinta, terveelliset elämäntavat) voi hidastaa etenemistä ja ehkäistä pahenemista.
Lisätietoa vaskulaarisesta kognitiivisesta heikentymästä löydät Terveyskirjastosta:
Lewyn kappale -tauti on etenevä aivosairaus, joka alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana. Se on saanut nimensä solunsisäisten Lewyn kappaleiden mukaan, joita esiintyy myös Parkinsonin taudissa.
Tyypillisiä oireita:
- Älyllisen toimintakyvyn heikentyminen sekä tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelut
- Toistuvat näköharhat
- Ajattelun ja vireystilan voimakas vaihtelu päivän aikana
- Liikkeiden hidastuminen, jäykkyys ja kävelyhäiriöt
- REM-unen aikaiset käytöshäiriöt
- Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia voi esiintyä, samoin kaatumisia, sekavuutta ja käytösoireita.
- Muistiongelmat kehittyvät tavallisesti vasta taudin edetessä.
Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti ja etenee vähitellen ja edetessään vaikuttaa omatoimisuuden asteittaiseen heikentymiseen. Sitä ei voida parantaa, mutta lääkkeillä ja oikeanlaisella hoidolla voidaan lievittää oireita. Oikea diagnoosi on tärkeä, sillä jotkin lääkkeet eivät sovi tätä tautia sairastaville.
Lisätietoa Lewyn kappale –taudista voit lukea Terveyskirjastosta:
tai Terveyskylästä:
Otsa-ohimolohkorappeuma on etenevä muistisairaus, joka vaikuttaa erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkoihin. Sairaus aiheuttaa muutoksia käyttäytymisessä, persoonallisuudessa, kielellisissä taidoissa ja harkintakyvyssä. Toisin kuin Alzheimerin taudissa, muistiongelmat ovat usein sairauden alkuvaiheessa vähemmän korostuneita.
Otsa-ohimolohkorappeumassa aivojen etuosien hermosolut vaurioituvat. Tämä vaikuttaa muun muassa kykyyn suunnitella toimintaa, hallita käyttäytymistä, kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Tyypillisiä oireita:
- Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset
- Aloitekyvyn ja aktiivisuuden väheneminen
- Heikentynyt arvostelukyky ja sairaudentunnon puute
- Sosiaalisesti sopimaton käyttäytyminen tai vähentynyt muiden huomioon ottaminen
- Pakonomaiset tai toistuvat käyttäytymismallit
- Muuttuneet ruokailutottumukset ja lisääntynyt ruokahalu
- Vaikeudet löytää sanoja tai ymmärtää kieltä
- Vaikeudet suunnittelussa, organisoinnissa ja ongelmanratkaisussa
- Oireet pahenevat vähitellen vuosien kuluessa
Ketkä sairastuvat?
- Otsa-ohimolohkorappeuma alkaa usein nuoremmalla iällä kuin muut muistisairaudet
- Sairaus voi alkaa jo työikäisenä, tavallisesti 45-65 vuoden iässä
- Sekä miehet että naiset voivat sairastua
- Osa tapauksista on perinnöllisiä, mutta monet sairastuvat ilman tunnettua sukuhistoriaa
Otsa-ohimolohkorappeumaan ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita, tukea toimintakykyä sekä luoda sairastuneelle turvallinen ja jäsennelty arki. Myös läheisten tukeminen ja ohjaus ovat tärkeä osa hoitoa. Varhainen tutkimuksiin hakeutuminen ja diagnoosin saaminen mahdollistavat tulevaisuuden suunnittelun ja oikea-aikaisen tuen.
Lisätietoa otsa-ohimolohkorappeumasta löydät Terveyskylästä: