Mietityttääkö oma tai läheisen muisti?
Täältä löydät tietoa muistisairauden varhaisista oireista ja siitä, mitä tehdä, jos oma tai läheisen muisti herättää huolta.
Muistisairauden varhaiset oireet
Muistisairauksia on monenlaisia, ja niihin liittyy useita erilaisia oireita. Tunnetuin oire on muistin ja ajattelun heikentyminen eli toisin sanoen tiedonkäsittelyn vaikeutuminen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös muut oireet voivat olla varhaisia merkkejä muistisairaudesta.
Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi:
- aloitteellisuuden heikkeneminen ja passiivisuus
- vaikeudet suunnitella ja toteuttaa arjen toimia, kuten ruoanlaittoa tai laskujen maksamista
- tilan hahmottamisen häiriöt, esimerkiksi eksyminen tutussa ympäristössä
- keskittymisvaikeudet
- puheeseen ja sanojen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet
- unihäiriöt
- persoonallisuuden muutokset
- neuropsykiatriset oireet, kuten levottomuus, ahdistuneisuus, masennus ja aggressiivisuus
- fyysiset muutokset, kuten lihas- ja niveljäykkyys, tasapainon heikkeneminen, pienet ja lyhyet askeleet sekä hienomotoriikan heikentyminen
Muistiliitto on koonnut tietoa muistisairauksien oireista:
Mikä on normaalia?
- Ihmisten nimien unohtaminen on normaalia ja sitä tapahtuu vanhetessa
Milloin kannattaa huolestua?
Tutkimukset ovat ainakin paikallaan, kun
- unohtelee muutakin kuin ihmisten nimiä, esim. henkilöitä
- arvoesineet häviävät (muutkin kuin silmälasit, jotka löytyvät myöhemmin loogisesta paikasta)
- unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia
- unohtaa jonkin itselle tapahtuneen merkittävän asian (ei vain mitä on ohimennen puhuttu)
- asioiden hoitaminen vaikeutuu, esiintyy sähläämistä
- esiintyy huomattavia vaikeuksia uuden asian, esimerkiksi kodinkoneen käytön oppimisessa
- ilmaantuu epäluuloisuutta ja muistiaukkojen peittelyä
- ilmaantuu selkeää sanojen hakemista
- ilmaantuu eksymistä tutussakin ympäristössä.
Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua aina, kun herää huoli muistista tai muistioireet vaikeuttavat arkea. Silloin voi olla yhteydessä muistivastaanotolle:
Mitä jos ei ole oireita, mutta suvussa on muistisairautta?
- Silloin kannattaa ottaa yhteyttä seniorineuvolaan, missä voidaan tehdä muistisairauksien riskitesti ja kartoittaa elintapoja. Näin saat ohjausta, miten riskiä muistihäiriöihin voidaan pienentää:
Kognitiiviset itsearviointitestit, joita voit tehdä kotona:
- Laske takaperin
Laske takaperin sadasta yhteen (100–1) kolme kertaa samalla kun kävelet normaalia vauhtia.
Jos kävelynopeutesi hidastuu selvästi laskemisen aikana, se voi viitata muistin ja ajattelun heikentymiseen. - Nimeä esineitä
Pyydä avuksi ystävä, joka voi laskea, kuinka monta asiaa pystyt luettelemaan yhdestä aihealueesta minuutin aikana.
Käytä apuna ajastinta. Aihealue voi olla esimerkiksi eläimet tai vaatteet.
Jos et keksi 15 asiaa minuutissa, se voi viitata jonkinlaiseen muistin tai ajattelun heikentymiseen. - Yhdistä numero ja kirjain
Pyydä ystävää kirjoittamaan paperille aakkoset ja numerot 1–29 sekaisin.
Yhdistä sen jälkeen numerot ja kirjaimet oikeassa järjestyksessä (1A, 2B, 3C, 4D jne.).
Ota aikaa siihen, kuinka kauan tehtävä kestää. - Piirrä ja muista
Ota paperi ja kynä. Pyydä ystävää sanomaan kolme täysin toisiinsa liittymätöntä sanaa, esimerkiksi kissa, omena, traktori.
Kuuntele sanat ja sen jälkeen piirrä kellotaulu, jossa on numerot ja viisarit.
Kun olet piirtänyt kellon, sano ne kolme sanaa uudelleen. - Sanat tietyllä kirjaimella
Sano mahdollisimman monta sanaa, jotka alkavat tietyllä kirjaimella, yhden minuutin aikana.
Jos koet tämän selvästi vaikeammaksi kuin esineiden nimeämisen tietyssä ryhmässä, se voi viitata muistin tai ajattelun ongelmiin.
Jos sinulla on haasteita yllä olevissa tehtävissä, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen muistihoitajaan.
Terveyskirjastosta voit lukea lisää muistioireista:
Mitä jos huomaa oman tai läheisen muistin heikkenevän
Muistin ja ajattelun toimintakyvyn heikentymiselle voi olla useita syitä, kuten esimerkiksi univaje tai stressi. Jos kuitenkin epäilet muistin ja ajattelun heikentymistä, eli alkavaa muistisairautta, ota yhteyttä oman alueesi muistihoitajaan.
Jos läheinen ei halua hakea apua?
Muistisairauteen liittyvistä muutoksista puhuminen voi olla vaikeaa, etenkin jos läheinen ei tunnista ongelmiaan tai halua hakea apua. Omaisena saatat joutua motivoimaan häntä ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.
Jos sinulla on vaikeuksia saada läheistä mukaan, voit ottaa yhteyttä oman alueesi muistihoitajaan ja kysyä, miten he voisivat auttaa sinua motivoimaan läheistä käynnille.