Muistisairaan läheisille
Täältä löydät tietoa omaishoitajuudesta sekä tukea ja ohjeita tulevaisuuden suunnitteluun.
Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin myös läheisiin. Omaisella on hoivan ja rinnalla kulkemisen lisäksi oikeus omaan elämäänsä. Omaisen hyvinvointi ja jaksaminen tukevat myös muistisairaan hyvinvointia. Arjen järjestäminen, työ, harrastukset ja ystävät auttavat sopeutumaan muutoksiin.
Muistisairauteen sairastuneen läheisenä oleminen herättää myös paljon tunteita. On tavallista kokea huolta, surua ja syyllisyyden tunteita. Elämän ei pitänyt mennä näin.
Tilanne koetaan ja siihen reagoidaan hyvin eri tavoin, mutta monet läheiset kokevat helpottavaksi jakaa ajatuksiaan muiden kanssa. Omista tunteista puhuminen joko ryhmässä samassa tilanteessa olevien kanssa tai kahdenkeskisessä keskustelussa voi auttaa. Omaisille tarkoitetussa ryhmässä kaikki ymmärtävät, mitä toinen käy läpi, ja samalla saa tietoa, neuvoja ja vinkkejä arjessa selviytymiseen.
Muutama vinkki muistisairaan kohtaamisiin:
- Yritä olla kärsivällinen ja älä näytä stressiä.
- Kerro mieluummin kuin esität kysymyksiä. Muistisairas voi kokea epävarmuutta, jos hän ei osaa vastata kysymyksiin.
- Sanojen unohtaminen voi alkaa jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Joskus unohtuneiden sanojen tilalle tulee täytesanoja. Yritä olla korjaamatta toista tai täydentämättä hänen lausettaan.
- Liian suuri määrä tietoa kerralla voi olla vaikea omaksua muistisairaalle. Ota yksi asia kerrallaan ja odota vastausta tai reaktiota. Yritä olla selittämättä kaikkea yhdellä kertaa.
- Saman asian kysyminen yhä uudelleen ei ole epätavallista. Henkilö voi kokea, että kysymys esitetään joka kerta ensimmäistä kertaa. Vältä huomauttamasta, että henkilö toistaa itseään.
Tietoa muistisairaan läheiselle löytyy Muistiliiton sivuilta:
Tietoa omaishoitajuudesta
Lain mukaan omaishoitaja on henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. On silti paljon henkilöitä, jotka pitävät huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vamman tai muun erityisen hoivan tarpeen vuoksi ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
Omaishoidosta löydät lisää tietoa:
Omaishoidontuen myöntämisperusteet ja hakemus löytyvät meidän verkkosivuilta:
Omaishoitajien terveystarkastuksiin voi varata ajan seniorineuvolasta:
Tukea arkeen
Hyvät rutiinit helpottavat aivojen kuormitusta: suunnittele ajoissa, vältä stressiä ja älä varaa liikaa asioita samalle ajalle.
Muistiliiton sivuilta löytyy tietoa:
Muistisairas saattaa käyttäytyä aggressiivisesti tai voi ilmaantua muita käytösoireita. Terveyskylästä löytyy lisää tietoa:
Palvelutarpeen arvioinnin tarkoituksena on arvioida tuen ja palveluiden kuten kotihoitopalveluiden tarve.
Päivätoiminnassa järjestetään arkipäivisin monipuolista toimintaa, jonka tavoitteena on tukea iäkkäiden hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä lisätä sosiaalista kanssakäymistä. Päivätoiminnan avulla tuetaan myös omaishoitajien jaksamista tarjoamalla heille omaa aikaa sekä mahdollisuutta virkistymiseen ja lepoon.
Lisätietoa päivätoiminnasta sekä hakemus löytyy täältä:
Neuvoja ja ohjeita tulevaisuuden suunnitteluun
Kelasta voi hakea ja saada erilaisia tukia, jotka helpottavat muistisairaan ja hänen läheisensä arkea.
Jos omaisella ei ole edunvalvontavaltuutusta, lue lisää täältä:
Vanhustyön keskusliitto on koonnut tietoa vanhuuden varalle.
Suomen muistiasiantuntijat ry:n sivustolta löytyy Muistimatka-väline, joka tarjoaa muistisairaille henkilöille sekä heidän läheisilleen keinoja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa.