Vesirokkorokotukset

Vesirokkorokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan 1.8. alkaen ja sitä tarjotaan ennen 1.1.2006 syntyneille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Vesirokkorokotuksen tarpeen arviointi

Seuraaville ryhmille suoja vesirokkoa vastaan on erityisen tärkeä:

• henkilöt, joille ollaan aloittamassa voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävää hoitoa tai lääkitystä
• raskautta suunnittelevat henkilöt
• vuosina 2000–2005 syntyneet
• terveydenhuollon henkilöstö

Sinulla on suoja vesirokkoa vastaan, etkä tarvitse rokotetta, jos olet:

• saanut kaksi annosta vesirokkorokotetta vähintään kuukauden välein
• sairastanut vesirokon (alle vuoden iässä sairastettu lievä vesirokko ei anna riittävää suojaa)
• sairastanut vyöruusun
• hoitanut vesirokkoon sairastunutta tai asunut vesirokkoon sairastuneen kanssa samassa taloudessa
• yli 50-vuotias

Lähes kaikki 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ovat sairastaneet vesirokon, eivätkä tarvitse rokotetta. Aikuisväestössä vesirokon rokotustarve on alhainen, sillä vain muutama prosentti aikuisista ei ole sairastanut vesirokkoa. Jos vesirokko on sairastettu lievänä alle vuoden iässä, suoja tautia vastaan ei välttämättä ole riittävä ja henkilö voi sairastua vesirokkoon uudelleen. Tämän vuoksi näille henkilöille suositellaan kahta annosta vesirokkorokotetta.

Jos et ole sairastanut vesirokkoa etkä ole saanut kahta rokoteannosta, rokotussuoja täydennetään kahdella rokoteannoksella. Annosten välillä tulee olla vähintään kolme kuukautta.

Epäselvissä tilanteissa vesirokon sairastamisen voi selvittää esimerkiksi kysymällä asiasta vanhemmilta tai muilta perheenjäseniltä. Vanhempien tieto lapsen vesirokosta on yleensä luotettava. Verikokeita (vasta-ainetutkimuksia) ei yleensä tarvita. Rokotteen ottamisesta ei ole haittaa, vaikka olisit sairastanut vesirokon aiemmin. Immuunipuutteisten henkilöiden rokottamisesta päättää hoitava lääkäri.

Rokotusaikataulu

Rokotussarja koostuu kahdesta annoksesta, joiden väli on vähintään kolme kuukautta. Annosten väli voi olla myös huomattavasti pidempi.

Vesirokkorokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia, minkä vuoksi sitä ei anneta esimerkiksi raskaana oleville eikä henkilöille, joilla on vaikea immuunipuutos.

Mitä hyötyä vesirokkorokotteesta on?

Vesirokkorokote suojaa vesirokolta. Vesirokon tyypillisiä oireita ovat kuume ja voimakkaasti kutiseva rakkulainen ihottuma. Vesirokkovirus aiheuttaa koko elimistöön leviävän virusinfektion.

Rokote suojaa myös vesirokon jälkitaudeilta, joita ovat muun muassa:

• rakkuloiden bakteeritulehdukset ja laajat ihoinfektiot. Rokotus voi ehkäistä myös sairaalahoitoa vaativia tulehduksia ja vähentää rakkuloiden tulehtumisesta aiheutuvien arpien riskiä.
• aivotulehdus. Aikuisena vesirokkoon sairastuneista noin yhdelle 14 000 kehittyy vakava aivotulehdus.
• keuhkokuume.

Raskauden alkuvaiheessa sairastettu vesirokko voi aiheuttaa sikiölle vaurioita. Vesirokon sairastaneille voi myöhemmin kehittyä kivulias vyöruusu. Jos vesirokolta on suojauduttu rokotuksella sairastetun taudin sijaan, vyöruusun riski on pienempi.

Vesirokkorokote altistumisen jälkeen

Jos olet altistunut vesirokolle etkä ole suojassa tartunnalta, voidaan arvioida toimenpiteitä vesirokon puhkeamisen ehkäisemiseksi.

Erityisesti raskaana olevien, vaikeasti immuunipuutteisten henkilöiden ja vastasyntyneiden tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Lisätietoja vesirokkorokotteesta THL:n sivuilta:

Ajanvaraus

Voit varata ajan vesirokkorokotukseen tai rokotuksia koskevan puhelinajan 1.8.2026 alkaen:

• ottamalla yhteyttä sairaanhoitajan chatin kautta
• varaamalla sairaanhoitajan puhelinajan tai rokotusajan koskien rokotuksia.
• soittamalla hoidontarpeen arviointiin.

Tai voit varata sairaanhoitajan puhelinajan kansalaisen terveyspalvelusta:

Pietarsaari, Pedersöre ja Luoto:

Maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 8–14 puh. 06 781 0330.