Pohjanmaalla käyttöön suun terveydenhuollon Hyvä käytäntö –suositus

Suun terveydenhuollossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia, mutta ne eivät yksiselitteisesti määrittele, kuinka usein tulisi käydä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Lääkäriseura Duodecimin keväällä julkaisema Hyvä käytäntö –suositus ohjaa hammaslääkäreitä tutkimustilanteessa määrittelemään yksilöllisemmin potilaan tutkimus- ja hoitoväliä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi elämäntilanne ja -tavat, suun terveys ja pitkäaikaissairaudet.

– On oleellista tunnistaa riskitekijät ja kuka tarvitsee hoitoa. Suun tutkimus- ja hoitoväli terveellä aikuisella on 24-48 kuukautta eli jopa 4 vuotta, jos suun sairauksia ja niiden riskitekijöitä ei ole, kertoo Hanna Kangasmaa, Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava hammaslääkäri.

Kangasmaa oli mukana valtakunnallisessa asiantuntijapaneelissa, joka valmisteli Hyvä käytäntö –suositusta.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että väestön suun terveyden ongelmat kasautuvat. Osalla potilaista on esimerkiksi runsaasti kariesvaurioita sekä muita suun ja yleisterveyteen vaikuttavia ongelmia. Hoitoon eivät hakeudu ajoissa ne, joille olisi siitä eniten hyötyä, vaan ahkerimmin tarkastuksissa käyvät ne, joilla on vähiten hoidettavaa.

– Siksi emme voi suositella, että kaikkien tulisi hakeutua tarkastukseen esimerkiksi 12 kuukauden välein. Se aiheuttaisi paljon turhia käyntejä ja kustannuksia myös potilaille.

Tutkimuskäyntejä tarvitsevat tiheämmin potilaat, joilla on havaittu suun sairauksien riskitekijöitä. Aikuisten suun tutkimus- ja hoitoväliä arvioidaan uudelleen, jos potilaan yleinen terveydentila tai elämäntilanne on olennaisesti muuttunut.

– Tärkeintä suun terveydelle on se, mitä jokainen tekee itse kotona joka päivä. Pestään hampaat aamuin illoin, puhdistetaan hammasvälit, vältetään napostelua, juodaan janojuomana vettä ja käytetään xylitol-tuotteita, Kangasmaa muistuttaa.

Välikäynnit riskiryhmiin kuuluville

Lasten ja nuorten hampaat tarkastetaan Pohjanmaan hyvinvointialueella määräaikaistarkastusmallin mukaisesti joka toinen vuosi. Jos tarkastuksessa todetaan, että riski suun sairauksille on kohonnut, kutsutaan lapsi tai nuori vastaanotolle, jopa 3 kuukauden välein.

Näillä välikäynneillä keskitytään ennaltaehkäisyyn, mikä tarkoittaa esimerkiksi hampaiden fluorausta, sekä kotona tapahtuvan omahoidon tukemista ja neuvontaa.

– Hammashoitaja voi neuvoa nuorelle esimerkiksi hammaslankaimen käyttöä ja yhdessä sovitaan, että nuori lankaa hammasvälit joka päivä. Sitten seuraavalla käynnillä keskustellaan, miten lankaaminen on sujunut ja tarkastetaan, miten se on vaikuttanut suun terveyteen, Kangasmaa kertoo esimerkin.

– Vaikka suun terveydenhuollon kiireettömät hoitojonot ovat aikuisten osalta Pohjanmaan hyvinvointialueella valitettavan pitkät, emme ole kuitenkaan tinkineet lasten ja nuorten määräaikaistarkastuksista.