Pohjanmaan hyvinvointialue kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja
Neurokirjon piirteet koskettavat suurta määrää lapsia ja nuoria. Haasteita on tunnistettu erityisesti tuen oikea-aikaisuudessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Kirjo-projektin tavoitteena on vahvistaa moniammatillista, riittävän varhaista tukea lapsen ja perheen arkeen sekä selkiyttää palvelukokonaisuuksia.
– Monella hyvinvointialueella ja monissa kouluissa pohditaan samoja neurokirjon lapsiin ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kirjo-projektissa haluamme rohkaista ammattilaisia yhteiskehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kasvatuksen ja koulutuksen välillä – ja myös eri alueiden kesken, kertoo valtakunnallisen Kirjo-projektin projektipäällikkö Riina-Maria Leskelä.
– Hyviä, tutkittuja toimenpiteitä ja hoitomalleja on jo olemassa. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista löytyy linjauksia siitä, millaista tuen ja hoidon tulisi olla. Alueet tarvitsevat kuitenkin tukea erityisesti suositusten käytännön toteuttamiseen lapsi- ja nuorilähtöisesti arjen kiireessä, jossa eri ammattilaiset ja palvelut tarkastelevat asioita helposti omista näkökulmistaan.
Monialaisen yhteistyön vahvistaminen yhdessä kuntien kanssa
Kehittämistyössä keskitytään muun muassa ammattilaisten yhteiseen oppimiseen, pitkäjänteisten toimintamallien rakentamiseen sekä Kelan kuntoutuspalvelujen roolin selkiyttämiseen osana lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea. Mukana on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.
Kukin hyvinvointialue on määritellyt kehittämistyön painopisteet ja kohdentamisen eri ikäryhmiin alueellisten erityispiirteiden mukaan. Pohjanmaan hyvinvointialueella neuvolatiimien kehittämistyötä tehdään kaikissa lastenneuvoloissa. Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa on käynnistetty monialainen yhteistyö.
– Projekti tukee jo alkanutta kehittämistyötä, jolla vahvistamme moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheiden hyväksi erityisesti niin, että toimimme samansuuntaisesti ja oikea-aikaisesti lapsen kasvun ja kehityksen tukena lastenneuvolan kanssa, kertoo ylilääkäri Arja Lassila Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
– Kun asiat käsitellään neuvolatiimissä, perheet saavat monialaisen kokonaissuunnitelman heti ja yksittäisiin terapia-arvioihin odotusajat lyhenevät.
Kelan myöntämä kehittämisrahoitus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen välisen yhteistyön kehittämisen
Kela myönsi maaliskuussa 2025 kehittämisrahoitusta kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvoittamiseen. Rahoituksella mahdollistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen välisen yhteistyön kehittämisen, jolle arjessa ei välttämättä muuten ole riittävästi ammattilaisten työaikaa. Projekti jatkuu vuodelle 2027.
Pohjanmaan hyvinvointialueen saamalla rahoituksella on palkattu projektikoordinaattori ajalle 2.5.2025–31.12.2026. Projektikoordinaattorin tehtäviin kuuluu esimerkiksi koordinoida neuvolatiimitoiminnan kehittämistä ja organisoida varhaiskasvatuksen liittäminen osaksi neuvolatiimiä.
