Prima Botnia -hanke kokosi asiantuntijat ja hyvät käytännöt yhteen

Prima Botnia – Hyvinvoiva Pohjanmaa -hankkeen yli 9 miljoonan euron EU-rahoituksella on panostettu ennaltaehkäisevään työhön ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen, otettu käyttöön hoitotakuuta edistäviä digipalveluja sekä vahvistettu hyvinvointialueen tietopohjaa ja johtamisen ratkaisuja.

– Kehittämis- ja juurruttamistyötä on tehty keskellä sote-uudistusta, mutta haasteista huolimatta tavoitteet saavutetaan suurelta osin, sanoo hankkeen johtaja Minna Strömmer.

Asiakasohjaus ja hyvinvointiopas tukevat ennaltaehkäisyä

Pohjanmaalle on kehitetty hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön asiakasohjauksen malli sekä kuntien ja hyvinvointialueen yhteinen liikuntaneuvonnan palveluketju. Ammattilaiset osaavat nyt paremmin tunnistaa asiakkaan tarpeet ja ohjata heidät oikeisiin palveluihin.

Apuna toimii digitaalinen hyvinvointiopas, joka kokoaa yhteen kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Hyvinvointiopas tukee ammattilaisia ennaltaehkäisevässä työssä ja asiakkaita itsearvioinnissa ja omahoidossa.

– Hyvinvointioppaasta löytyy monipuolisesti tietoa ja palveluja aina liikunnasta ja ravitsemuksesta mielen hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen, kertoo projektipäällikkö Kati Piilikangas.

Vaasaan on lisäksi perustettu uusi matalan kynnyksen palvelupiste, opetusklinikka NoVa, jossa hyvinvointialue ja ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä. Kaikki yli 18-vuotiaat saavat sieltä ennaltaehkäiseviä palveluita ilman asiakkuutta tai ajanvarausta. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen on nähtävissä, että matalan kynnyksen palvelut ehkäisevät ongelmien syvenemistä.

Digitaaliset palvelut edistävät hoitotakuun toteutumista

Uudet ja entistä laajemmat digipalvelut ovat auttaneet hoitotakuun toteutumisessa sekä hoito- ja palveluvelan purkamisessa. Kansalaisia on ohjattu digipalveluiden käyttöön vierailemalla muun muassa terveysasemien ja kauppojen auloissa.

– Sekä ammattilaisten että asiakkaiden palautteet ovat olleet pääosin myönteisiä. Digipalvelut helpottavat asiointia ja auttavat oikean avun äärelle nopeasti, kertoo projektipäällikkö Heli Pajala.

Digipalveluiden käyttöaste on noussut hankkeen aikana jo 33 prosenttiin. Ikäihmisten etähoiva kattaa nyt koko hyvinvointialueen, ja kotihoidon etäkäynnit ovat yli kaksinkertaistuneet. Omaolo-palvelun oirearvioiden käyttö on kasvanut vastaavasti, ja hoidon tarpeen arvioinnin tukena käytettävien oirearvioiden määrä ylittää 10 000 rajan vielä tämän vuoden aikana.

Myös lapsiperheiden uusi matalan kynnyksen ohjauspalvelu on ollut suosittu. Asiakkaat ovat arvostaneet sitä, että Pyydä apua -palvelun digilomakkeella voi lähettää kysymyksiä mihin aikaan tahansa, ja henkilöstö vastaa 3–5 päivän sisällä tarjoten varhaista tukea ja ohjausta sopiviin palveluihin – myös nimimerkillä asioiville.

Uudet palvelupolut nopeuttavat hoitoon pääsyä

Perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut on hankeaikana yhdenmukaistettu niin, että resursseja voidaan jakaa yli yksikkörajojen ja peruuntuneita aikoja hyödyntää tehokkaammin. Asiakkaan asia voidaan nyt ratkaista yhdellä yhteydenotolla.

Nuorille, joilla on keskittymishäiriöitä, on luotu uusi palvelupolku, joka on nopeuttanut hoitoon pääsyä ja vähentänyt tarpeettomia ADHD-tutkimuksia.

– Kahden vuoden jonoista on päästy enintään kahteen kuukauteen, ja kustannukset ovat laskeneet noin 1 700 euroa asiakasta kohden, kertoo projektipäällikkö Anu Hiironniemi.

Hankkeessa kokeiltiin myös kokemusasiantuntijan vertaisvastaanottoa osana päihde- ja riippuvuushoitoa. Omaishoidon asiakkaille puolestaan käynnistettiin kiertävä ikäihmisten perhehoito, joka on Pohjanmaalla täysin uusi palvelumuoto.

Mittarit ja kirjaaminen vahvistavat tiedolla johtamista

Hankkeessa kehitettiin mittaristo ikääntyneille, omaishoitajille ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisille sekä työkalu, jonka avulla voidaan ennakoida ikäihmisten riskiä siirtyä raskaisiin palveluihin, kuten asumispalveluihin. Lisäksi hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisen prosessi yhdenmukaistettiin, ja sosiaalihuollon palvelujen saatavuuden seurantaa kehitettiin.

– Olemme panostaneet hoitoon pääsyn seurantaan terveydenhuollossa ja tehneet pohjatyön, jonka ansiosta voimme tulevaisuudessa seurata vastaavasti myös sosiaalihuollon palveluita, kertoo hankekoordinaattori Nanna Lönn.

Pohjanmaalla ei ole aiemmin tehty suunnitelmallista rakenteellista sosiaalityötä, mutta hankkeen myötä siihen on nyt toteuttamissuunnitelma, joka luo pohjan ennakoivalle, asiakaslähtöiselle ja tietoon perustuvalle sosiaalityölle.

Ammattilaisille koulutusta

Hankkeen rahoituksella on järjestetty useita koulutuksia, joista osa yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulujen VAMKin ja Novian sekä alueen järjestöjen kanssa.

Uuden verkkokurssin ja työpajojen avulla on tuettu neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista ja varhaisen tuen taitoja niin hyvinvointialueella kuin oppilaitoksissa. Perustason mielenterveyspalveluja on yhdenmukaistettu kouluttamalla ammattilaisia Terapiat etulinjaan -mallin mukaisesti. Molemmat koulutukset ovat tavoittaneet jo noin 400 osallistujaa.

Yhteistyö tuotti konkreettisia tuloksia

Prima Botnian loppuseminaarin avannut mielenterveys- ja päihdehuollon päällikkö Marja Mustonen kertoi, miten kehittämistyötä on tehty aidosti yhdessä hyvinvointialueen eri toimintojen ja järjestöjen kanssa.

– Olemme tehneet käänteentekeviä asioita. Nyt kentällä on iso vastuu siitä, että kaikki, mitä yhdessä on saatu aikaan, jää elämään, korosti Mustonen.

Loppuseminaarissa kuultiin myös kiitospuheenvuorot Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankepäälliköiltä, Kirsi Paasovaaralta (STM) ja Mari Viljamaalta (THL).

– Pohjanmaalla saavutetut tulokset hoitoon pääsyn parantamisessa näkyvät upeasti myös kansallisissa tilastoissa jo nyt, totesi Paasovaara.

Eri sidosryhmien edustajat puivat paneelikeskustelussa yhteistyön merkitystä kehittämistyössä. Panelistit korostivat kokemusasiantuntijoiden roolia, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja hyvinvointialueen yhteistyötä sekä ammattilaisten osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Keskustelussa todettiin, että avoin ja tiivis yhteistyö mahdollistaa oikeasti vaikuttavia muutoksia. Prima Botnia -hanke on siitä hyvä esimerkki.