Uniikki‑hankkeessa ehkäistään nuorten huumekuolemia

Elossa-ohjelman kokonaisrahoitus vuosille 2025–2027 on 10,9 miljoonaa euroa, ja sitä toteutetaan STM:n johdolla yhteistyössä THL:n, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.

Nuorten huumekuolemat kasvussa Suomessa

Vaikka nuorten alkoholinkulutus on laskenut reilusti 1990-luvun alusta lähtien, on vastaavasti nuorten huumeiden käyttö noussut selkeästi. Huolestuttavaa on nuorten osuus huumekuolemissa. Suomessa kuolee vuosittain nuoria enemmän huumeisiin kuin liikennetapaturmissa. Suomi on nuorten huumekuolemissa Euroopan kärkimaita. Vuonna 2023 huumekuolemia oli Suomessa 253, joista 91 oli alle 25-vuotiaita. 

– Pohjanmaan hyvinvointialueella alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemia oli 3 vuonna 2023 ja alle 3 vuonna 2024. Myös Pohjanmaalla on havaittu huumeiden käyttöä yhä nuoremmilla. Pohjanmaalla vuonna 2025 koulukyselyyn vastanneista on huumeita kokeillut ainakin kerran 4 % 8.–9.-luokkalaisista, 8 % ammattikoululaisista ja 6 % lukiolaisista, kertoo hankekoordinaattori Anu Hiironniemi.

Nuorilla ei ole tietoa eri aineiden yhteisvaikutuksista tai sen vaaroista

Huumeiden ongelmakäyttöön liittyy usein ns. sekakäyttö eli eri aineiden yhtäaikaista tai peräkkäistä käyttöä, jolloin niiden vaikutukset risteävät ja vaarallinen yhteisvaikutus ilmenee viiveellä. Kuolemat johtuvat suurimmaksi osaksi huumeiden yhteiskäytön vaikutuksista ja nukkuessa tapahtuvasta hengityslamasta. Sekakäytössä voi olla kyse myös alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden samanaikaisesta käytöstä.

Päihteiden helppo saatavuus eri sovellusten kautta ja asenteiden lieventyminen huumeita kohtaan edesauttaa kokeiluja.

-Anu Hiironniemi

– Päihteiden helppo saatavuus eri sovellusten kautta ja asenteiden lieventyminen huumeita kohtaan edesauttaa kokeiluja. Samaan aikaan markkinoille tulee yhä enemmän ns. muuntohuumeita, joiden sisällöstä ei voi olla varmuutta. Nuorilla ei välttämättä ole tietoa eri aineiden yhteisvaikutuksista tai sen vaaroista, kuvailee Hiironniemi.

– Usein nuoren huumeiden käytön takana voi olla mielenterveyden haasteita, joita lähdetään helpottamaan päihteiden käytöllä. Päihdeongelmat voivat kuitenkin vaikeuttaa palveluiden saantia mielenterveyden haasteisiin. Nuoret eivät myöskään välttämättä koe huumeiden käyttöään ongelmaksi, joten siksi nuori ei ota palveluita vastaan, vaikka ulkopuolinen huolen ongelmakäytöstä tunnistaisikin, Hiironniemi jatkaa.

Myös yksinäisyys, koulukiusaaminen ja sosiaaliset ongelmat altistavat nuoria etsimään helpotusta tai haitallista seuraa, jossa päihteiden käytön myötä tulee hyväksytyksi. Syitä huumeiden kokeilulle ja käytölle on yhtä monta kuin on käyttäjää. Yksi selkeä ilmiö on nähtävissä: useimmiten ongelmakäyttö on alkanut kannabiskokeilulla.

Alaikäisten päihdepalvelut pirstaleisia – hankkeella haetaan korjausta

Pohjanmaan hyvinvointialueen selvitysten mukaan yksi keskeinen haaste on alaikäisten päihdepalveluiden pirstaleisuus. Palvelupolku on monin paikoin epäselvä, ja nuoren ohjaaminen oikean avun piiriin voi viivästyä. Samoin eri toimijoiden yhteistyö ja tietojen kirjaaminen vaatii kehittämistä, jotta päästää vaikuttavaan ja sujuvaan palveluun.  

Uniikki-hanke pyrkii selkeyttämään toimintamalleja ja tiivistämään yhteistyötä eri sote-toimijoiden välillä.

Hankkeen myötä haluamme vahvistaa alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteistyötä, nopeaa hoitoonohjausta ja lisätä ammattilaisten päihdeosaamista.

– Hankkeen myötä haluamme vahvistaa alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteistyötä, nopeaa hoitoonohjausta ja lisätä ammattilaisten päihdeosaamista. Kehittämistyössä meillä on mukana kokemusasiantuntija. Hänen osallistumisensa tuo arvokasta tietoa ja näkökulmaa, ja auttaa meitä ammattilaisia näkemään asiat päihteiden käyttäjän arjen näkökulmasta, Hiironniemi kertoo.

Henkilöstön päihdetietoutta vahvistetaan ja stigmaa vähennetään

Yksi hankkeen tavoitteista on vahvistaa henkilöstön päihdetietoutta ja osaamista kaikilla organisaation tasoilla. Pohjanmaan hyvinvointialue on mukana kansallisessa yhteistyöryhmässä, jossa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) suositusten mukaisia näyttöön perustuvia menetelmiä tarjotaan koulutettavaksi. Linjausten mukaisesti henkilöstöä koulutetaan porrastetusti eri menetelmiin. Kouluttaminen lähtee päihteiden käytön tunnistamisella ja sen puheeksi ottamisella.

Henkilöstön koulutusten tavoitteena on myös vähentää stigmaa päihderiippuvuuksien osalta. Nuorille teetetyn THL:n kyselyn mukaan ammattilaisten taholta koettu stigma on yksi suurimmista esteistä avun hakemiselle. Stigma tarkoittaa leimaantumista sekä muiden ihmisten kielteistä ja usein perusteetonta asennoitumista henkilöön, esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi.

Nuorille kampanjoita huumeiden yhteiskäytön vaaroista sekä avun hakemisesta hätätilanteissa

Hankkeessa tuotetaan eri kampanjoiden, tilaisuuksien ja materiaalien kautta nuorille ja nuoria kohtaaville tietoa päihteiden käytön tunnistamisesta, huumeiden yhteiskäytön vaaroista sekä avun hakemisesta hätätilanteissa. Kampanjoita ja tilaisuuksia toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin, nuorisopalveluiden ja oppilaitosten kanssa.

Suunnitelmissa on antaa Naloksoni-nenäsumutetta opioidiyliannostuksen ensiavuksi

– Hankkeen lisärahoituksen myötä suunnitellaan Naloksinin jakoa. Naloksoni-nenäsumutetta käytetään opioidiyliannostuksen ensiapuna. Se kumoaa opioidien vaikutusta elimistössä ja voi palauttaa hengityksen tilanteessa, jossa esimerkiksi heroiini, morfiini, fentanyyli tai buprenorfiini on aiheuttanut hengityslaman. Pilotointi suunnitellaan yhteistyössä alueen päihdepsykiatrian ylilääkärin ja työryhmän kanssa, kertoo Hiironniemi.

– Pitkän aikavälin tavoitteena on juurruttaa toimivat käytännöt osaksi arjen työtä ja varmistaa, ettei yksikään nuori jää yksin palvelujärjestelmässä. Kun tunnistamme tarpeet ajoissa, kohtaamme nuoren ilman leimaa ja ohjaamme oikeaan tukeen viivytyksettä, voimme katkaista huumekuolemien kasvavan suunnan sekä tukea nuoria ja perheitä varhaisessa vaiheessa.