Vesirokkorokotus kuuluu nyt myös aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan

Kaikilla lapsilla ja aikuisilla tulisi olla suoja vesirokkoa vastaan joko sairastetun taudin tai rokotuksen kautta. Aikuisilla rokotustarve on kuitenkin vähäinen, sillä vain muutama prosentti aikuisista ei ole sairastanut vesirokkoa.

Rokote on erityisen tärkeä henkilöille, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävä hoito tai lääkitys, raskautta suunnitteleville sekä vuosina 2000–2005 syntyneille.

– Vesirokko aiheuttaa vaikeaa tautia etenkin raskaana olevilla ja henkilöillä, joilla on heikentynyt puolustuskyky. Raskauden aikana ei saa rokottaa, mutta rokottaminen hyvissä ajoin ennen raskautta suojaa sekä äitiä että sikiötä komplikaatioilta. Vesirokko tarttuu erittäin herkästi, kertoo infektiosairauksien ylilääkäri Silvia Grönroos-Pada.

Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneet vesirokon, eivätkä yleensä tarvitse rokotetta.

Rokotus suojaa jälkitaudeilta

Vesirokkorokotus annetaan kahtena annoksena vähintään kolmen kuukauden välein. Rokote suojaa vesirokolta ja sen vakavilta jälkitaudeilta, kuten ihoinfektioilta, aivotulehdukselta ja keuhkokuumeelta.

Vesirokon sairastaneille voi myöhemmin kehittyä kivulias vyöruusu. Rokotuksen antama suoja vesirokkoa vastaan pienentää myös vyöruusun riskiä.

– Vesirokon sairastamisen jälkeen virus jää piilevänä elimistöön ja voi myöhemmin aktivoitua vyöruusuna. Rokottamisella ehkäistään näin myös vyöruusua, joka erityisesti iäkkäillä voi aiheuttaa hankalia oireita, toteaa Grönroos-Pada.

Epäselvissä tilanteissa vesirokon sairastamisen voi selvittää esimerkiksi kysymällä asiasta vanhemmilta tai muilta perheenjäseniltä. Vanhempien tieto lapsen sairastetusta vesirokosta on yleensä riittävä eikä verikokeita yleensä tarvita.