Siirry sisältöön
Yleinen

Aluehallitus päätti hyvinvointialueen palveluiden tulevaisuuden suunnasta

Kuvituskuva
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 30.5. linjaukset hyvinvointialueen palveluiden kehittämiselle, ennaltaehkäisevään työhön panostamiselle sekä sopeuttamistoimille. Linjaukset määritellään tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmassa vuosille 2023–2026.

Tarve hyvinvointialueen palveluiden uudistamiselle on kova. Palveluiden tarve kasvaa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa on henkilöstöpula, henkilöstö on kuormittunutta ja hyvinvointialueiden rahoitus laskee. Ilman muutosta palvelujärjestelmä kriisiytyy entisestään. 

Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmassa määritellään, millainen on tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden palvelurakenne ja toimintatavat Pohjanmaalla. Tavoitteena on luoda integroitu, koko alueen asukkaille yhdenvertainen ja arvoa tuottava kokonaisuus, joka on mahdollinen sekä talouden että henkilöstön näkökulmasta.

Vahva panostus ennaltaehkäiseviin toimiin ja palveluun

Kestävä palvelurakenne edellyttää, että voidaan vaikuttaa palvelun tarpeeseen. Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmassa siirretään palveluiden painopistettä selkeästi ongelmien ennaltaehkäisyyn.

– Yhteisessä organisaatiossa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus panostaa aidosti ennaltaehkäisevään toimintaan ja se on tärkeää, jotta kasvava palvelutarve saadaan taittumaan, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero.

Konkreettisina muutoksina ennaltaehkäisevät palvelut tarkoittavat esimerkiksi lasten ja perheiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti huomioon ottavan Perhekeskustoiminnan käynnistämistä, psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille, nuorten aikuisten ja työikäisten päihdepalveluiden kehittämistä, omahoito-palveluiden laajempaa käyttöön ottoa, seniorineuvolatoimintaa ja kuntoutuksen vahvistamista sekä ennen kotihoidon tarvetta että sairaalasta kotiuttamisen yhteydessä.

– Kannustamme asukkaita myös eri tavoin pitämään huolta itsestään ja lähimmäisistään. Kun palveluiden tarve vähenee, meillä on mahdollisuudet tarjota laadukasta palvelua ja hoitoa kaikille siinä tilanteessa, kun sitä tarvitaan, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.

Digitaalisuus ja etäpalvelut prioriteettina kehittämistoiminnassa

Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun mahdollisimman lähelle, jopa omaan kotiin. Erilaisten digitaalisten palveluiden ja etäpalveluiden laaja käyttöönotto on korkealla kehittämistoiminnan kärjessä. Laaja käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät sekä yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää että uusia työskentelytapoja.

Digitaaliset palvelut ja etäpalvelut halutaan tuoda tarjolle kaikille, jotka niitä haluavat käyttää.

– Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että fyysinen asiointi ja puhelimitse asiointi ovat mahdollisia kaikille niille, joilla ei ole osaamista tai välineitä sähköiseen asiointiin, sanoo työikäisten sektorijohtaja Erkki Penttinen.

Palveluverkkoa muutetaan vastaamaan tarvetta ja resursseja

Keskeinen osa tulevaisuuden palvelurakenteen kehittämistä on kuntapohjaisen palveluverkon tarkastelu. Lähtökohtana palveluverkolle on väestön vaihtelevat palvelutarpeet alueen sisällä.

– Tähän saakka tilanne on ollut se, että ihmistä on hoidettu ikään kuin väärän tasoisessa palvelussa, mikä on voinut johtaa myös asiakkaan toimintakyvyn heikkenemiseen, sanoo lasten, nuorten ja perheiden sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.

Tulevissa kehittämistoimissa halutaankin vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja antaa siihen tukea, jotta kotona asuminen olisi mahdollista.

Käytännössä muutoksia tulee esimerkiksi vuodeosastopaikkoihin sekä asumispalveluyksiköihin.

– Myös hoitajamitoitus ohjaa meitä tässä työssä. Jo nyt meillä on yksikköjä, joihin ei vapaista huoneista huolimatta voida vajaamiehityksen vuoksi ottaa asukkaita. Jos voimme yhdistää näitä yksiköitä, voimme tarjota turvallisen ja hyvän työpaikan myös henkilöstöllemme, sanoo ikäihmisten sektorijohtaja Pia Vähäkangas.

Perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan jatkossa etäpalveluiden lisäksi sekä sosiaali- ja terveyskeskuksissa että hyvinvointiasemilla. Niiden palveluvalikoima vaihtelee alueittain ja niiden toimintaa tuetaan liikkuvilla yksiköillä. Tavoitteena on, että etäisyys hyvinvointialueen toimipisteeseen olisi 98 %:lla hyvinvointialueen asukkaista enintään 20 kilometriä.

Ohjelman valmisteluun osallistui yli 2000 ihmistä

Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelman ensimmäinen luonnos julkaistiin 18.4., jolloin avattiin myös verkkokysely. Verkkokyselyn lisäksi ohjelmaan sai ottaa kantaa viidessä osallistumistilaisuudessa, joista yksi oli suunnattu järjestöille ja yhdistyksille ja neljä asukkaille. Tilaisuuksiin Uudessakaarlepyyssä, Maalahdessa, Vaasassa ja Kristiinankaupungissa osallistui yhteensä 265 henkilöä. Verkkokyselyyn saatiin lähes 2000 vastausta.

– Kiitos jokaiselle, joka on osallistunut kyselyyn tai tilaisuuksiimme! Saadut vastaukset on analysoitu ja otettu huomioon ohjelmassa, sanoo Marina Kinnunen.

Asiakkailta tulleessa palautteessa oltiin huolissaan erityisesti tulevaisuuden hoivapalveluiden järjestämisestä. Toiveita asiakkailta tuli erityisesti digitaalisten palveluiden ja etäpalveluiden lisäämiseksi.

– Hoivapalveluista huolestuneille haluan sanoa, että ketään ei jätetä yksin. Tavoitteemme on, että uudella mallilla toteutettuna kasvava vanhusväestömme voisi entistä paremmin ja palveluissa voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon yksilöllinen tuen tarve, sanoo Pia Vähäkangas.