Megatrendit ja toimialakatsaus hallituksen käsittelyssä
Muun muassa THL:n ja tilastokeskuksen kokoamiin tietoihin perustuvassa toimialakatsauksessa käytiin läpi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita mm. työllisten, väestön ja kustannusten näkökulmasta.
Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveystoimialalla työskentelee noin 400 000 henkilöä. Pohjanmaan hyvinvointialue tulee olemaan työnantaja noin 8000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Vuodesta 2010 Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstömäärä on valtakunnan tasolla kasvanut 7,3 prosenttia. Terveydenhuollon palveluissa henkilöstö on vähentynyt reilun prosentin, mutta sosiaalihuollon palveluissa henkilöstömäärä on kasvanut 15,1 prosenttia.
Tilastokeskus seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia ja niiden muutosta. Vuosina 2010-2020 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden kasvoivat Pohjanmaalla 33,4 prosenttia. Kasvu on neljänneksi pienin koko maassa. Pohjanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kustannukset per asukas olivat 3635 euroa vuonna 2020. Kustannukset vastaavat aivan maan keskiarvoa, sillä Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat 3 632 euroa asukasta kohti vuonna 2020.
Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevaisuuden haasteina on muun muassa kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, mielenterveysongelmien ja syöpäsairauksien, hoito ja ehkäisy sekä väestön ikääntyminen. Kuten yleisesti Suomessa, myös Pohjanmaalla väestöennuste näyttää vuoteen 2030 laskua niin lasten ja nuorten kuin työikäistenkin määrässä, mutta ei yhtä jyrkästi kuin muualla maassa. Vuonna 2030 ikäihmisiä on asukkaistamme 10 prosenttia enemmän kuin nyt.
Hiljaiset signaalit kuullaan ja seurataan tarkkaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon megatrendeillä tarkoitetaan maailmanlaajuisten muutosten suuntaa. Pohjanmaan hyvinvointialueella seurataan ja pyritään ennakoimaan niiden vaikutuksia toimintaan.
Pohjanmaan kannalta keskeisimmiksi megatrendeiksi on tunnistettu
Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen: Kotiin tuotavien palvelujen laajentaminen, omahoitopalveluiden kehittäminen sekä älykkään datan ja ennustemallien hyödyntäminen.
Työntekijäpula ja hybridityö: On kehitettävä vetovoimaa ja pitovoimaa, johtamista sekä hiljaisen tiedon siirtämistä. Tuemme henkilöstön autonomiaa, kehittymismahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuutta.
Ilmastokriisi ja luontokato, kestävyyskriisi: Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen, yhteiskuljetukset ja palveluverkon tehokas käyttö. Ääriolosuhteisiin varautuminen.
Väestörakenteen muutos: Väestömme ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu. Väestörakenteen vaihtelu hyvinvointialueen sisällä ja monikulttuurisuuden kasvu ja kehittyminen.
Perheiden hyvinvoinnin haasteet: Koronapandemian jälkivaikutukset ja rajoitusten sekä hybridityön vaikutukset perheiden yhdessäoloon. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien, vanhemmuuden taitojen tukeminen. Riippuvuusongelmat ovat monimuotoistuneet ja päihde- sekä huumekulttuuri liberalisoituu.
Eriarvoistuminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu: Mielenterveysongelmien, tuloerojen ja äkillisten tapahtumien seuraukset hyvinvoinnille. Miten hyvinvointi ja tyytyväisyys omaan elämään koetaan?
Monipaikkaisuus- alueellinen vuorovaikutus: Siirtymä kunta-ajattelusta hyvinvointialue-ajatteluun ja kilpailuasetelmasta yhteiseen tekemiseen. Palvelut kahdella kielellä, mutta myös muiden kielten huomioiminen. Yhteistyö yli aluerajojen sekä muiden palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa.
Megatrendeihin liittyviä ns. hiljaisia signaaleja ovat esimerkiksi rekrytoinnin haasteet. Myös asiakkaiden odotukset ja vaatimukset ovat lisääntyneet, eivätkä digitalisaatiota koskevat odotukset aina ole realistisia. Vanhusten ja muiden haavoittuvien ryhmien osallisuus tulee vaatimaan erityistä huomiota.
Toimiala- ja megatrendikatsausta täydennetään pelastustoimen näkökulmasta ja käsitellään myöhemmin keväällä Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.