Nuorten hyvinvointi on kaikkien asia – aito välittäminen vie pitkälle
Mitkä asiat kuormittavat nuoria erityisesti näin keväällä?
Riikka: Aika ei aina nuorella riitä kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. Tässä vaiheessa kevättä moni on jo aika väsynyt. Paljon pohdintaa koulutyön lisäksi voi aiheuttaa kesätyöt ja taloudellinen tilanne. Valmistuvilla jatko-opinnot jännittävät. On myös nuoria, jotka kokevat keväällä masennusoireilua, mikä lisää väsymystilaa.
Maija: Monelle saattaa kasautua keväälle paljon kursseja ja lukujärjestys on ihan täynnä, mikä vie jaksamista esimerkiksi harrastuksista. Pitkät päivät ja päättöviikko kuormittavat. Monet ovat kokeneet uuden päättöviikon kuormittavampana kuin vanhan järjestelmän. Osa miettii myös jo syksyn ylioppilaskirjoituksia.
Miten lisätä hyvinvointia arjessa?
Riikka: Kuraattorin näkökulmasta on tietysti tärkeää, että nuori nukkuu ja syö hyvin ja hänellä on harrastuksia. Arjen rutiineista kannattaa pitää kiinni. Nukkuminen on yksi tärkeimmistä asioista, mutta monilla yöunet tuppaavat jäämään lyhyiksi syystä tai toisesta, oli se sitten koulutyöt, pelaaminen tai elokuvien katselu. Unen lisäksi on tärkeää, että nuori tekee asioita, joista tulee hyvä fiilis. Sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin että käy kävelyllä tai tapaa kavereita. Mukavien asioiden tekeminen ehkäisee tutkitusti mielialan laskua.
Arjen rutiineista kannattaa pitää kiinni. Nukkuminen on yksi tärkeimmistä asioista.
Miten nuoret keskustelevat hyvinvoinnista ja mielenterveydestä?
Maija: Koen, että ei hävetä sanoa, jos on uupumusta tai väsymystä, sitä ei pidetä heikkouden merkkinä, vaan yleensä saa empatiaa ja monet samaistuvat. Toisaalta se voi myös ruokkia negatiivisuutta ja luoda kuvan, että kaikilla on paha olo. On hyvä asia, että puhutaan. Tuntuu kuitenkin, että pienetkin vastoinkäymiset nähdään isona asiana. Ne kuitenkin kuuluvat elämään.
Riikka: Olen huomannut saman. Nuoret uskaltavat puhua enemmän hyvinvoinnistaan ja välittävät toisistaan. Työni puolesta koen, että osa nuorista sietää negatiivisia tunteita ja pettymyksiä huonosti ja nämä tunteet alkavat helposti ahdistamaan. Täytyy muistaa, että tunteet ovat vain tunteita ja ne menevät kyllä ohi. Nuoret helposti käsittelevät tunteitaan ahdistuksena tai masennuksena, vaikka kyse olisi normaaleista elämään kuuluvista tunteista.
Maija: Joo, on tärkeä tunnistaa, onko kyseessä tunne vai mielentila. Moni lähtee itsediagnosoimaan, kun netissä on niin paljon tietoa.
Miten koulu vaikuttaa nuorten hyvinvointiin?
Riikka: Koulun yhteisöllinen työ on erityisen tärkeää nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Nuorten hyvinvointi on koko koulun vastuulla ihan siivoojista opettajiin ja rehtoriin asti. Tärkeää on aidosti välittää nuorista, kysyä mitä kuuluu ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin. Monilla kouluilla järjestetään myös erilaisia hyvinvointiin liittyviä teemapäiviä, joilla pyritään viestimään sitä, että näistä asioista on ok puhua. Kouluissa toimii oppilas- ja opiskelijahuolto, joihin kuuluvat mm. kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi. Joillakin kouluilla toimii psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on matalan kynnyksen erikoissairaanhoitoa. Tämä on suuri asia, sillä erikoissairaanhoito on tällä hetkellä pahasti ruuhkautunut. Myös koulukoutsit ovat tärkeä tuki nuorelle. Heihin on helppo ottaa yhteyttä pienissäkin asioissa. Suurin osa nuorista tarvitsee turvallisia aikuisia ympärilleen. Näiden aikuisten määrää tulisi lisätä koulumaailmassa.
Maija: Monelle on todella tärkeää, että koulussa on kuraattoreja ja apua saatavilla opettajien lisäksi, jos tulee jotain. Sehän on kaikista helpoin, kun voi oman koulun sisällä laittaa viestiä eikä tarvitse lähteä etsimään muita palveluita. Myös opettajilla on vaikutusta, yksi opettajastani esimerkiksi kyselee nimenhuudon yhteydessä esimerkiksi mitä suunnitelmia viikonlopulle. Tulee sellainen olo, että saa sanoa jotain ja tulee kohdatuksi. Opettajille pitäisi korostaa, että oppilas ei ole vain nimi paperissa.
Opettajille pitäisi korostaa, että oppilas ei ole vain nimi paperissa.
Mitä aikuiset voivat tehdä?
Riikka: Nuoret eivät aina halua puhua vanhemmille, sillä eivät halua huolestuttaa heitä. On todella tärkeää, että vanhemmat kysyvät miten menee. Yhteiset hetket, joissa perhe kohtaa esimerkiksi ruokapöydässä ovat tärkeitä. Vanhempien ei tule vähätellä nuorten tunteita tai kokemuksia. Nuori on saattanut sanoa, että on yrittänyt puhua vanhemmille, mutta he eivät ymmärrä nuoren tunteita. Olkaa läsnä nuorten tunteille ja menkää sinne nuorten ”luolaan” ja istukaa viereen kysymään, miten koulussa meni, mitä puuhaat. Mieli ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy hyviä vinkkejä vanhemmille. Moni vanhempi on elänyt erilaisen nuoruuden ja miettii, miten tuosta voi tuolla lailla tuntea. Ei tiedetä mitä sanoa tai tehdä. Yhteiskunta on muuttunut.
Maija: Itse tykkään, jos esimerkiksi lähdetään viikonloppuna yhdessä lounaalle tai kaupungille shoppailemaan, että aikuinen antaa sitä aikaa ja saa olla yhdessä.
Millaisia palveluita verkossa on nuorille?
Riikka: Netistä löytyy paljon tietoa hyvässä ja pahassa. Nuorten Mielenterveystaloon on kerätty paljon tietoa ja itsehoito-ohjeita. Chat-palveluista suosituin lienee Sekasin-chat, joka on tarkoitettu 12–29-vuotiaille. Siellä voi chattailla myös ruotsiksi. Sitten on tuntuu.fi, josta löytyy tietoa esimerkiksi päihteistä, stressistä, opiskelusta ja ihmissuhteista. Ne ovat hyviä sivuja, mutta kyllä nuoret tarvitsevat ensisijaisesti sitä kasvokkaisuutta.
Maija: Omassa lähipiirissä ei kovin moni käytä netissä olevia palveluita, vaan käydään mieluummin juttelemassa esimerkiksi Klaarassa (nuorisoasema). Muutenkin nuoret kaipaavat enemmän lähikontaktia kuin palveluita netissä.
Opiskelijoiden mielenterveyspäivän teemana on kohtuus. Missä asioissa kohtuutta olisi hyvä erityisesti noudattaa tai miten asioissa voi pyrkiä kohtuuteen?
Riikka: Perusarjen tulee olla mukavaa. Pieni stressi ja pettymykset kuuluvat myös elämään ja arkeen, eikä niitä tarvitse pelätä. Jos tuntuu ettei jaksa lähteä kouluun ja opiskelu kuormittaa kohtuuttoman paljon tai harrastaminen ei enää kiinnosta, kannattaa pysähtyä miettimään, pystyisikö omaa arkea rakentamaan eri tavalla. Onko jotain mistä voisi luopua. Nuoret ovat usein kunnianhimoisia ja haluavat pärjätä koulussa, mutta elämässä pitää olla tasapaino. Kehottaisin myös miettimään kohtuutta kännykän käytössä. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa. Tämä aiheuttaa monelle nuorelle paineita.
Maija: Kyllä! Kun laitan oppitunnilla puhelimen syrjään, tuntuu että suljen itseni muilta. Välillä se on kivakin, kun joillakin opettajilla on nollatoleranssi puhelimille ja se pakottaa olemaan ilman. Se on rentouttavaa vaihtelua. Kännykkä on toki sosiaalistava tekijä, mutta on tärkeää uskaltaa myös laittaa se pois.
Riikka: Ymmärrän, että kaikki on siellä, mutta on ihan tervettä pistää se pois. Puhelimessa on myös ikäviä ilmiöitä. Sieltä tulee myös vääristynyttä tietoa ihanteista ja on valitettavasti sitä kiusaamista. Kannustan kasvokkaiseen vuorovaikutukseen kavereiden ja vanhempien kanssa. Mitä Maija ajattelet kohtuudesta opiskelussa?
Maija: Opiskelussa moni unohtaa kohtuuden ja sen, ettei kaikesta tarvitse saada kiitettävää, vaan riittää, että tekee parhaansa. Moni tekee töitä koulun lisäksi, mitä olisi tärkeä säädellä koska koulu on kuitenkin se päätyö. Töitä ehtii tehdä myöhemminkin. Nuoria ei pitäisi syyllistää siitä, jos ei halua mennä kesätöihin tai ei pääse mihinkään. Kesällä pitäisi palautua kouluvuodesta. Elämässä pitää olla muutakin kuin koulu ja työt.
Vinkkilinkit
- Nuorten Mielenterveystalo – tietoa ja omahoito-ohjelmia
- Sekasin-chat – valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille, chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset
- Nuorten Netti – Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa tietoa ja lasten ja nuorten päivystävän puhelimen, jonne voi soittaa ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20 (suomeksi) ja ma-ke klo 14–17 ja to klo 17–20 numeroon 0800 96 116 (ruotsiksi).
Läheisille
- Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetti – vinkkejä arkeen, mahdollisuus keskustella ja tietoa lapsen kehitysvaiheista
- Mielenterveystalon materiaalit läheisille – tietoa ja omahoito-ohjeita, apua omaan jaksamiseen
Juttu on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen Ihmiseltä ihmiselle -verkkoartikkeleiden sarjaa, jossa kurkistetaan asiakkaidemme ja ammattilaistemme arkeen ja palveluihin pintaa syvemmälle.