Siirry sisältöön
Yleinen

Päivystyksessä kiireellisin menee aina jonon ohi

Päivystyksen hoitajia
Vaasan keskussairaalan päivystyksessä on hoidettu kesän aikana keskimäärin 160 potilasta vuorokaudessa. Enimmillään potilaita on ollut päivän aikana jopa 190. Päivystysten jonot ovat olleet esillä myös valtakunnan tasolla, sillä hoitoketjun ongelmat kumuloituvat päivystykseen kaikkialla maassa.

Monilla terveysasemilla supistettiin toimintaa kesän ajaksi, sijaisia on ollut vaikeaa löytää ja esimerkiksi hoitajia on edelleen siirrettynä koronaan liittyviin tehtäviin, kuten antamassa rokotuksia. Jos hoitoon ei ole päässyt omalla terveysasemalla, moni potilas on jouduttu ohjaamaan tai on itse hakeutunut päivystykseen.

Kiireellisen hoidon perusteet tulevat valtioneuvoston asetuksesta ja ovat siis valtakunnallinen ohjenuora kaikille terveydenhuollon palveluja tuottaville yksiköille. Tämän perusteella määritellään se, miten nopeasti missäkin tilanteessa hoitoon tulee päästä.

Kiireellisen hoidon perusteet

1. Potilaat, jotka tarvitsevat apua heti = hätäpotilas ja päivystyksellinen potilas, joka ei voi odottaa hoitoa.

2. Potilaat, jotka tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa, mutta eivät yöaikaan.

3. Potilas voi odottaa 1-3 päivää hoitoa.

4. Potilaalla on ei-kiireellinen vaiva. Hoidetaan 7 päivän sisällä.

5. Potilas pärjää itsehoidolla.

– Vaasan keskussairaalan päivystykseen kuuluisivat vain ne potilaat, jotka tarvitsevat hoitoa heti. Terveysasemilla hoidetaan potilaat, jotka eivät tarvitse välitöntä hoitoa, selventää Ann-Katrin Brandtberg, Vaasan keskussairaalan päivystyksen palvelupäällikkö.

Suurin osa potilaista jatkaa päivystyksestä kotiin hoito-ohjeiden kera. Jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskusten vuodeosastoille siirtyy noin 40 potilasta vuorokaudessa.

– Kun vuodeosastot eivät pysty ottamaan vastaan potilaita, he jäävät päivystykseen. Päivystyksen resursseja ei ole mitoitettu osastotyötä varten. Tämä on ollut varmaankin suurin ongelma tänä kesänä.

Päivystyksen palvelupäällikkö Brandtberg
Ann-Katrin Brandtberg kertoo, että päivystyksen odotustilojen seinältä ja näyttöruuduilta löytyy tietoa jonotilanteesta.

Jonotilanne elää koko ajan, eikä sen ennustaminen ole yksinkertaista, vaikka odotusaikoja seurataan aktiivisesti ja niistä saadaan tilastotietoa. Brandtberg seuraa esimerkiksi potilasmääriä ja läpimenoaikoja eli kauanko potilaan saapumisesta kestää siihen, että hän poistuu päivystyksestä. Läpimenoajat vaihtelevat 10 minuutin ja 43,5 tunnin välillä.

– Jos vertaamme elokuuta vuonna 2020 ja 2022, ovat odotusajat olleet huomattavasti pidempiä tänä vuonna. Kesä 2020 oli hiljaisempi koronan takia, mutta se ei selitä eroa täysin. Erikoissairaanhoidon potilasmäärät ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina.

Myös potilaiden antamat palautteet käsitellään tarkkaan.

– Nekään eivät kerro koko totuutta päivystyksen toiminnasta, sillä palautetta annetaan herkimmin silloin, kun ollaan tyytymättömiä. Nopeasti avun saaneet kiiruhtavat tyytyväisinä kotiin.

Potilasmäärät ja läpimenoajat

Kiireelliset aina ensin

Kun potilas istuu odotustilassa, hän näkee usein ohi kävelevää henkilökuntaa, joka katoaa suljettujen ovien taakse. Odotustilan rauhallisuus luo herkästi harhan, että potilaita olisi vähän.

Keskussairaalan päivystys koostuu kahdesta osasta.

– Käytävän odotustila ja sen yhteydessä olevat tutkimushuoneet on tarkoitettu niin sanotuille ”käveleville potilaille”. Iltapäivällä ja illalla tässä osassa on yleensä eniten potilaita, joista suurin osa ei voi odottaa seuraavaan päivään. Heillä on esimerkiksi haavoja tai murtumia.

Odotustiloista erotetussa toisessa osassa on iso valvomo ja pienempiä eristyshuoneita, jotka on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat valvontaa tai heille tehdään toimenpiteitä.

A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat potilaat, eli esimerkiksi ambulanssin kyydissä saapuvat onnettomuuksien uhrit, sairaskohtaukset, elvytykset ja huonokuntoiset tulehduspotilaat ovat juuri niitä, joita hoidetaan piilossa käytävän odotustilassa olevilta.

– Nämä tapaukset menevät kaikkien muiden ohi ja sitovat aina 2-3 hoitajaa. Vähemmän kiireelliset päivystyspotilaat joutuvat siis aina odottamaan pidempään.

päivystyksen henkilökuntaa
Päivystyksen aulan ja vastaanottohuoneiden takana on erillinen osa, jossa hoidetaan esimerkiksi onnettomuuksien uhreja, sydänoireisia tai sairaskohtauksen saaneita. Näiden potilaiden hoito vaatii aina useamman hoitajan työpanosta.

Korona kurittaa edelleen

Korona näkyy edelleen päivystyksen arjessa.

– Koronapositiivinen tai koronaepäilypotilas on aina eristyspotilas. Eristyksessä hoitaminen sitoo henkilökuntaa, Brandtberg kertoo.

Hoitohenkilökunta pukeutuu suojavarusteisiin ennen koronapotilaan kohtaamista, ja ennen kuin voi siirtyä hoitamaan muita potilaita, on suojavarusteet riisuttava. Peseytymiseen ja vaatteiden vaihtoon menee aikaa.

Soita ensin päivystysapuun

Brandtberg tietää, että potilaasta saattaa tuntua siltä, ettei hänen asiansa etene, ennen kuin on tavannut lääkärin. Sitä ennen hänen hoitoonsa on osallistunut joukko muita ammattilaisia: on esimerkiksi otettu laboratorionäytteitä, röntgenkuva ja hoitaja on haastatellut häntä.

– Lääkäri tutustuu potilaan sairaskertomukseen, niin että hänellä on kuva henkilön sairauksista, suunnitelmista ja lääkityksestä, ennen kuin hän tulee potilaan luo. Paljon valmistelua tapahtuu siis potilaalta piilossa, hän muistuttaa.

Jonotilanteeseen voivat vaikuttaa myös potilaat itse. Ennen päivystykseen lähtemistä tulisi aina soittaa päivystysavun numeroon 116 117 ja toimia sieltä annettavien ohjeiden mukaan.

– Päivystysavun ammattilainen tekee arvion tilanteestasi, neuvoo ja antaa toimintaohjeet. Tällä tavoin voi välttää turhan käynnin päivystyksessä tai vastaavasti päivystys saa jo jotain esitietoja sinusta, jos saat ohjeet lähteä päivystykseen, Brandtberg neuvoo.

Päivystyksessä on käytössä myös etälääkärin palvelut tiettyinä aikoina, joten kaikki tilanteet eivät aina edellytä käyntiä päivystyksessä paikan päällä.

Soita 112, jos sinulla on:

Voimakkaita rintakipuja

Voimakasta verenvuotoa

Pahoja hengitysvaikeuksia tai

Äkillisiä aivohalvausoireita (joko kaikki tai jokin seuraavista):

– Puhevaikeutta (hankaluuksia löytää sanoja tai puhe on sammaltavaa)
– Kasvohalvauksen merkkinä toinen suupieli roikkuu tai liikkuu huonosti
– Käden/jalan heikkousoireita