Petra Raiskinmäki auttaa ammattilaisia lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa

Petra Raiskinmäki koordinoi hyvinvointialueen työtä muun muassa henkisen, ruumiillisen, taloudellisen ja seksuaalisen lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Hänen työaikansa jakaantuu päihdehuollon sosiaaliohjaajan työhön ja väkivallan ehkäisytyöhön.

Raiskinmäki kouluttaa esimerkiksi hoitohenkilöstöä ja koulujen henkilöstöä tunnistamaan, miten väkivalta voi ilmetä ja mitä apua henkilöstö voi tarjota sekä väkivallalle altistuneille että väkivaltaa käyttäneille.

– On tyypillistä, että väkivalta lisääntyy asteittain ja että on rauhallisempia ja raskaampia vaiheita. Siksi uhrin on vaikea irrottautua vahingollisesta suhteesta ilman ulkopuolisen apua, Raiskinmäki sanoo.

Pohjanmaan hyvinvointialue on perustanut hiljattain yhdessä viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa työryhmän lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

– Työskentelemme moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi, jotta uhri ja tekijä saavat tarvitsemansa avun sujuvammin. Näin apua hakeva ei joudu eri tahojen pompoteltavaksi.

Asenteiden on muututtava

Kouluterveyskysely osoittaa, että yli 17 prosenttia hyvinvointialueemme neljäs- ja viidesluokkalaisista on kohdannut vanhemman tai muun läheisen aikuisen tekemää ruumiillista väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa oli kohdannut 35,6 prosenttia.

– Perheet ovat erittäin kuormittuneita, ja lähiympäristön tuki on vähentynyt. Haitallisesta käyttäytymisestä pitää alkaa puhua avoimesti ja ristiriitojen ratkaisukykyä on parannettava, jotta pystymme katkaisemaan väkivallan kierteen. 

Työskentelemme moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi, jotta uhri ja tekijä saavat tarvitsemansa avun sujuvammin.

Raiskinmäki epäilee, että merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon. Hän peräänkuuluttaa asenteiden muuttamista ja enemmän resursseja perheille.  

– Joskus väkivalta voidaan nähdä tavallisena osana suhdetta tai jopa tapana kasvattaa lapsia tai ratkaista ristiriidat. Meidän on yhdessä muutettava tämä.

Iso henkinen ja taloudellinen hintalappu

Jos epäilee jonkun olevan lähisuhdeväkivallan uhri, on uskallettava puuttua asiaan. Asiassa tulee edetä varoen. Henkilölle voi esimerkiksi sanoa:”Olen huomannut, että et voi kovin hyvin. Onko siihen joku syy?”

– Kuuntele, mitä hän kertoo tilanteestaan, äläkä vähättele hänen kokemustaan. Vakuuta hänelle, että hänen kuuluisi olla turvallisessa ja kunnioittavassa suhteessa.

Varoituskellojen pitäisi alkaa soida esimerkiksi silloin, kun aiemmin aktiivinen ihminen ei enää pidä yhteyttä, ei osallistu erilaisiin tilaisuuksiin tai hänen on oltava kotona tiettyyn aikaan. Kaikki erimielisyydet eivät kuitenkaan täytä väkivallan kriteerejä. Asioista voi olla eri mieltä asiallisella tavalla.  

– Kun riidellään rakentavasti, riidassa on kaksi tasa-arvoista osapuolta, jotka molemmat saavat kertoa mielipiteensä ja seistä sen takana. Väkivaltaisessa suhteessa toinen osapuoli ei uskalla kertoa omaa kantaansa pelätessään toisen reaktiota.

Ystävä tai läheinen voi auttaa väkivallan uhria ottamaan yhteyttä esimerkiksi turvakotiin, sosiaalihuoltoon tai perheneuvolaan.

– Tue uhria koko prosessin ajan, vaikka hänellä vie aikaa päättää, lähteäkö suhteesta vai jopa palata siihen.

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja suurentaa riskiä sairastua psyykkisesti ja fyysisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuu vuosittain 150 miljoonan euron suorat kustannukset terveydenhuollolle. Väkivalta lisää myös sosiaali- ja oikeuspalvelujen kuluja.