Pohjanmaalla on varauduttu tulviin, tulipaloihin ja muihin riskitilanteisiin
Pohjanmaan alueellinen riskiarvio, jonka avulla kehitetään alueen eri toimijoiden yhteistä varautumistyötä, on valmistunut. Arvion konkreettinen tavoite on muodostaa viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken yhtenäinen riskikäsitys alueellisen häiriösietokyvyn ja häiriötilanteiden hallinnan kehittämiseksi.
Raportissa pyritään tunnistamaan potentiaaliset riskitilanteet ja niiden todennäköisyys sekä seurausvaikutukset ihmisiin, talouteen, ympäristöön sekä yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä.
− Riskien analysointi ja käsittely luo hyvän pohjan sille, miten alueen toimijat kokevat riskin tai uhan vaikutukset oman toimintansa kannalta, pelastusjohtaja Tero Mäki sanoo.
Raportin on laatinut alueellinen turvallisuusfoorumi sisäministeriön toimeksiantona. Alueellinen riskiarviointityö oli eri tahojen edustajista koostuvan foorumin ensimmäinen yhteinen ponnistus. Mäki on lopputulokseen erittäin tyytyväinen.
− Alueellisen riskienarvioinnin valmistelutyö on kehittynyt merkittävästi siitä, mistä olemme aloittaneet. Kansallinen, koko maata koskeva riskiarvio on huomioitu nyt valmistuneessa alueellisessa riskiarviossa entistä paremmin, Mäki arvioi.
Riskiarviossa ei ole käsitelty kaikkia Pohjanmaan alueelle mahdollisia uhkamalleja ja häiriötilanteita, vaan ainoastaan alueen toimijoille yhteisesti merkittävimmät skenaariot, joiden hallitseminen edellyttää normaalista poikkeavaa toimintaa. Jokaisen riskin osalta arvioitiin myös häiriöiden ketjuuntumista.
Alueellinen riskiarvio on tehty Pohjanmaalla ensimmäisen kerran vuonna 2018.
Laajasti vaikuttavia tulipaloja harvoin
Erityisen korkean todennäköisyyden häiriötilanteina alueellisessa riskiarviossa mainitaan muun muassa vakava lento-, raide tai tieliikenneonnettomuus sekä tulipalo merkittävässä infrastruktuurin kohteessa. Hyvin korkean todennäköisyyden riskejä ovat useammin kuin kerran 10 vuodessa toteutuvat skenaariot.
Raportissa esitetyn arvion mukaan suurimman suuronnettomuusriskin muodostaa tulipalo terveydenhuollon rakennuksessa, joissa asukkaat tai potilaat eivät välttämättä voi itse poistua turvaan. Lisäksi tulipalo voi muun muassa aiheuttaa voimakasta savua, joka vaatii väestön suojautumista laajemmassa mittakaavassa.
Syttymiskohdastaan levinneitä tulipaloja (rakennuspaloja) on pelastustoimen tietojen mukaan kriittisen infrastruktuurin kohteissa vuosittain noin kaksi Pohjanmaan alueella. Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava tulipalon todennäköisyys on kuitenkin pienempi.
Vastikään muuntajatehtaan tulipaloa Vaasassa oli sammuttamassa toistakymmentä pelastuslaitoksen yksikköä. Antoiko kokemus uutta tietoa varautumisen näkökulmasta?
− Pelastuslaitoksen palontutkinnassa arvioidaan muun muassa omaa toimintaa ja muiden osallisten yhteistoimintaa suurten ja vaikutuksiltaan merkittävien onnettomuuksien hoitamisessa. Tutkinnan perusteella syntyy johtopäätöksiä, joita huomioimme suorituskyvyn ja valmiuden kehittämisessä, Tero Mäki sanoo.
Vilkas liikenne on merkittävä riskitekijä
Pohjanmaalla on vilkasta tavara- ja henkilöstöliikennettä maassa, merellä ja ilmassa.
Maantieliikenteessä onnettomuusriskiä lisäävät muun muassa poikkeavat sääolosuhteet, tiestön kunto, inhimilliset virheet, tekniset ajoneuvoon kohdistuvat viat sekä tahallisuus. Raideliikenteessä laukaisevana tekijänä pidetään inhimillistä virhearviota ja teknistä vikaa. Lentoliikenteessä varatilanteet liittyvät todennäköisesti sääolosuhteisiin, inhimillisiin virheisiin ja teknisiin vikoihin.
Yksi tuhoisimmista skenaarioista olisi valtatien tukkiva useiden ajoneuvojen ketjukolari tai kolareiden suma. Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo saattaisi olla myös osallisena ketjukolarissa, jolloin ympäristölle ja terveydelle vaarallista ainetta voisi vuotaa maahan.
Liikenteessä tapahtuvat suuronnettomuudet rasittavat etenkin pelastuslaitosta, erikoissairaanhoitoa ja psykososiaalisten palvelujen tarjoajia. Sekä henkilö- että aineelliset vahingot olisivat pahimmassa skenaariossa mittavat ja liikenteen erikoisjärjestelyt pitkäkestoisia. Pohjanmaan alueella vuonna 2022 tieliikenteessä kuoli 5 henkilöä. Samana vuonna 13 henkilöä loukkaantui vakavasti tieliikenteessä Pohjanmaan alueella. Vuosien 2018–2020 keskiarvo oli 16 vakavasti loukkaantunutta henkilöä.
Poikkeukselliset sääilmiöt nostavat päätään
Raportissa otetaan huomioon myös pitkittynyt ja poikkeuksellinen sääilmiö, joka liittyy Pohjois-Atlantin pintaveden lämpötilan nousun. Pohjanmaan sijainti Suomen länsirannikolla altistaa voimakkaille matalapainemyrskyille, joita esiintyy erityisesti syys- ja talviaikaan. Puiden kaatumisista ja irtaimiston lentämisestä voi aiheutua välittömiä suoria henkilövahinkoja. Lisäksi myrsky voi vaurioittaa infraa ja kiinteistöjä sekä mahdollistaa jätevesien pääsyn luontoon.
Kesällä pitkien hellejaksojen arvioidaan lisääntyvän. Pitkään kestänyt sateettomuus ja siitä johtuva kuivuus johtaa muun muassa pohjaveden laskuun ja voi haitata alkutuotantoa. Lisäksi liiaksi lämmennyt vesi liuottaa putkistosta epäpuhtauksia.
Luonnon ääri-ilmiöiden käydessä yhä todennäköisemmiksi, myös tulvien riski kasvaa Pohjanmaalla. Tavanomaisten kevättulvien lisäksi tulee tietyillä alueilla varautua hulevesi- ja hyydetulviin. Nouseva vesi katkoo huolto-, tietoliikenne- ja sähköyhteyksiä. Lisäksi maataloudelle voi aiheutua merkittävää haittaa.
Tulvien haaste on laaja-alaisuus. Tapahtuma kuormittaa hyvin laajasti viranomaisia. Pelkästään suojaustehtävät sitovat valtavat määrät resursseja ja tilanne kuvan ylläpito on haastavaa. Lisäksi mahdolliset evakuoinnit työllistävät pelastuslaitosta ja poliisia.
Ilmastomuutokseen liittyvien entistä ajankohtaisempien riskien lisäksi raportissa käsitellään muun muassa vakavaan rikolliseen tekoon ja sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintymiseen liittyviä skenaarioita.
Pohjanmaan turvallisuusfoorumi hyväksyi alueellisen riskiarvion kokouksessaan 4.4.2023. Koko raportti on luettavissa täältä: