Pohjanmaan hyvinvointialue palkittiin esimerkillisestä työstä lääkäreiden jatkokouluttajana

Kunniamaininnat myönsivät Lääkäriliitto ja Nuorten Lääkärien Yhdistys, jotka keräävät vuosittain palautetta erikoistuvilta lääkäreiltä.

Hyvä työilmapiiri, opetusmyönteisyys, hyvä johtaminen ja seniorituki nousivat tärkeimpinä kriteereinä suosittelulle.

– Suoraan erikoistuvilta tuleva palaute on meille kaikkein arvokkainta. Tuntuu mukavalta, että potilashoidon ympärillä olemme onnistuneet tarjoamaan myös laadukasta koulutusta, verisuonikirurgian ylilääkäri Olli Hautero iloitsee.

Myös Tanja Skuthälla, operatiivisen toiminnan johtava lääkäri, näkee tyytyväiset erikoistuvat erittäin tärkeänä asiana.

– Se on meille ikään kuin laatumittari, että he kokevat saavansa hyvät valmiudet meiltä, hän kuvailee.

Positiivista palautetta on tullut myös yliopistollisista sairaaloista, jonne erikoistuvat lääkärit siirtyvät suorittamaan palvelujaksoa keskussairaalan jälkeen.

– Kuulemme usein, että meiltä tullaan tosi hyvillä kädentaidoilla, Hautero kehuu.

Menestyksen salaisuus

Pohjanmaan hyvinvointialueella kannustetaan ottamaan vastuuta, mikä on ollut erikoistuvien mieleen.

– Se että saa olla mukana, pääsee oikeasti tekemään ja oppimaan, Skuthälla listaa tykättyjä toimintatapoja.

Yksin ei kuitenkaan jätetä, vaikka rohkaistaankin tekemään. Kysymyksiin saa aina vastauksia ja kokeneemmat erikoislääkärit, seniorit, ovat tukena.

– Yksi merkittävä menestystekijämme on varmasti se, että meillä pääsee tekemään itsenäistä työtä turvallisessa, tuetussa ympäristössä. Se on todella kasvattavaa, Hautero kiteyttää.

Lisäksi erikoistumisprosessi pidetään suunnitelmallisena ja omalla polulla edistymistä seurataan yhdessä. Ajatuksena on, että erikoistuva tietää alusta asti tavoitteet ja erikoistumisen etenemisen. Tasaisin väliajoin pidetään kehityskeskustelu, jossa katsotaan oppimisen edistymistä ja seuraavia askeleita.

– On olennaista, että molemmat osapuolet ovat kartalla. Jos olisin itse heidän asemassaan, toivoisin tällaista vastaanottoa ja ohjausta, Skuthälla pohtii.

Erikoistuvien lääkäreiden kilpailukykyisistä palkkaeduista ja oikeudesta myös ulkoisiin koulutuksiin halutaan pitää kiinni.

– Toivon että pystymme säilyttämään erittäin hyvän yhteishenkemme työpaikalla, jolloin se on koulutus- ja oppimisympäristönä turvallinen ja hyvä paikka erikoistuvalle, Hautero kuvailee.

Kun yhteishenki ja ilmapiiri ovat hyvät, myös koulutukseen liittyvä arviointi on luontevampaa.

Kansallisia ja paikallisia tavoitteita

Parhaillaan käynnissä oleva erikoislääkärikoulutuksen uudistus tuo uusia vaatimuksia sekä erikoistuville, että koulutuspaikoille.

– Olen välillä huolissani nuorten, erikoistuvien lääkäreiden jaksamisesta. Heiltä vaaditaan paljon, pitäisi pystyä tekemään paljon töitä ja sen ohella tutkimusta, Hautero toteaa.

Skuthälla ja Hautero kokevatkin, että työyhteisön tuki korostuu tällaisessa tilanteessa entisestään.

Paikallisella tasolla tavoitteena on lisätä erikoislääkärikunnan pedagogista osaamista ja päivittäisen suoriutumisen arviointia lääkärityössä ja sähköisissä kirjauksissa.

– Ja tietenkin se, että pystyisimme myös jatkossa tarjoamaan hyviä koulutuspaikkoja, joihin halutaan tulla erikoistumaan! Skuthälla summaa.

Kunniamaininnat myönnettiin 25.1.2024 Lääkäripäivillä. Yhteensä palkittuja koulutuspaikkoja oli 33.