Potilasjonojen purkuajat

Arja Norrgård ja Kaj Veikkola ovat kokeneita sairaanhoitajia. Kumpikin aloitti sairaanhoitajan uran vuonna 1996 ja he ovat vuosien varrella työskennelleet eri osastoilla ja monenlaisissa tehtävissä. Veikkola on toiminut koordinoivana sairaanhoitajana siitä asti, kun toiminta alkoi Vaasan keskussairaalassa vuonna 2012. Hän perehdytti Norrgårdin kollegakseen vuonna 2014.

– Löytyi upea kollega ja hyvä työpari, jonka kanssa olen ystävystynyt, Veikkola sanoo.

Koordinoivan sairaanhoitajan rooli on pohjanmaalainen keksintö, jota Norrgård ja Veikkola ovat olleet kehittämässä edelleen. Kohot pitävät huolen siitä, että potilasvirta päivystyksestä eteenpäin sujuu.

Esimerkiksi liukas keli voi aiheuttaa paljon murtumia, jolloin ortopedian osastolla on täyttä. Tällöin kohot tiedottavat muille osastoille, että heillekin voi tulla ortopedisiä potilaita.

– Olemme puolueettomia ja kaikkien käytettävissä. Teemme paljon vaikeita, mutta tasapuolisia päätöksiä, kun tarjolla on vähän osastopaikkoja ja hoitohenkilöstöä. Potilaalle etsitään aina paras mahdollinen paikka, Norrgård kuvailee.

Kaikille yhtä hyvä hoito

Keskussairaalassa koordinoivan sairaanhoitajan työtä tekee seitsemän hoitajaa. Kuka tahansa ei pysty toimimaan heidän sijaisenaan, joten he sijaistavat toisiaan ja rientävät apuun esimerkiksi sydän- tai teho-osaston äkillisessä henkilöstövajauksessa.

Kevättalvella toiminta laajeni hyvinvointialueen eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Sairaalan kohot saivat kaksi kokenutta kollegaa ja samalla paikallistuntemus kasvoi.

Hyvinvointialueella kaikille pyritään järjestämään saman tasoinen palvelu. Alueella on pitkät välimatkat, mutta potilaalle yritetään aina järjestää paikka mahdollisimman läheltä kotia.

– Kun hoitoa tarvitsee, sitä löytyy, mutta ei välttämättä omasta kunnasta. Hoito on kuitenkin yhtä hyvää riippumatta paikasta, Norrgård sanoo.

Potilaalla on oikeus hoitoon omalla äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi kaikilla osastoillamme.

Potilaalle näkymätöntä työtä

Kohot pitävät huolen, että vastaanottavalla osastolla on potilaalle oikeanlainen huone ja hoitovälineet ja että työntekijöitä on riittävästi. Jos on henkilöstövajetta, kohot hoitavat virka-ajan ulkopuolella myös sijaisten kutsumisen.

– Potilaita tulee monesta paikasta ja tilanteet elävät koko ajan. Tässä yksi hoitaja tekee töitä helpottaakseen koko alueen toimintaa, Veikkola kuvailee.

– Tämä on haastava mutta antoisa työ. Yksi monipuolisimmista mitä voi olla. Vaikka työmme ei näy ulospäin, tämä on näköalapaikka, Norrgård sanoo.

Työtä tehdään yhdessä muiden muassa lääkäreiden, ensihoidon ja kotiutushoitajien kanssa. Vuosien varrella yhteydenpito sosiaalipäivystäjien kanssa on lisääntynyt. Yhteistyötä tehdään myös muiden keskus- ja yliopistosairaalojen kanssa.

– Käymme usein paikan päällä osastoilla ja keskustelemme osastonhoitajien kanssa. Paitsi potilaita, myös henkilöstöä joudutaan siirtelemään kokonaistilanne huomioiden.

Norrgård ja Veikkola myöntävät, että pitkän työputken jälkeen olo on väsynyt ja rauhoittumiseen menee aikaa. Joskus he jäävät miettimään potilaiden kohtaloita. Kokemus on osoittanut, että työasiat pitää pystyä jättämään töihin, ettei kuormitu liikaa.

– On uusi alku joka kerta, kun avaa työpaikan oven. Emme koskaan tiedä, mitä työvuorossa odottaa. Perustehtävät ovat samat, mutta haasteet vaihtelevat, Veikkola kertoo.

Työn vastapainoksi Veikkola pelaa padelia ja mökkeilee. Norrgård käy kuntosalilla, hiihtää, matkustelee ja viettää aikaa perheen kanssa. Molempien puolisot ovat myös sairaanhoitajia, mutta kotona työasioista ei puhuta.

Koordinoivat sairaanhoitajat eli kohot

• Työskentelevät Vaasan keskussairaalassa kolmessa vuorossa, kerrallaan vuorossa on yksi hoitaja. Keväästä 2024 lähtien myös hyvinvointialueen eteläisessä ja pohjoisessa osassa on työskennellyt koordinoiva hoitaja.
• Kohot ohjaavat potilaita esimerkiksi yhteispäivystyksestä jatkohoitoon. Näin osaston hoitajat ja lääkärit voivat keskittyä potilaiden hoitamiseen sen sijaan, että etsisivät potilaille jatkohoitopaikkaa.
• Virka-ajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin, kohot myös sijoittavat hoitohenkilöstöä sinne, missä on suurin tarve ja kutsuvat sijaisia töihin.
• Yksiköt voivat kutsua kohon avuksi esimerkiksi haasteellisiin ja vaativiin potilassiirtoihin ja hoito-toimenpiteisiin.
• Koho-toiminta on aloitettu Vaasan keskussairaalassa vuonna 2012 ja sitä on kehitetty vuosien varrella. Nykyään kohotoiminta on osa koordinointikeskusta, jonka tarkoituksena on muun muassa välttää potilasjonojen syntyminen.

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2024

Teksti: Heidi Kurvinen
Kuvat: Christoffer Björklund