SOS 1.0

Hankeen tarkoituksena on ollut selvittää haasteet ja mahdollisuudet liittyen organisaatiorajat ylittävään simulointiin erikoissairaanhoidosta perushoitoon ja kotisairaanhoitoon sekä Ruotsissa että Suomessa. Miten saisimme paremman perustan terveyden- ja sairaanhoidon päätöksille, ettei tarvitse arvailla kuten tällä hetkellä joskus joudumme tekemään? Organisaation tai yksikön tekemällä päätöksellä voi olla suuri vaikutus ylös- tai alaspäin hoitoketjussa, minkä vuoksi kokonaiskuvan saaminen saattaa olla vaikeaa. Hoitoketjujen simulointi yli organisaatiorajojen saattaa olla ratkaisu tähän. Simulointi saattaa myös mahdollistaa vaikutusten arviointia ja tuoda ehdotuksia optimaalisista ratkaisusta ennen muutosten toteuttamista. Tämän ansiosta terveyden- ja sairaanhoidosta saattaa tulla tehokkaampaa ja potilaskeskeisempää.

Haluatko tietää lisää hankkeesta ja simuloinnista? Katso Uumajassa 14.11.2019 pidetyn työpajan luentoja (ruotsiksi). Ne löytyvät täältä.

Hankkeen loppuseminaari syksyllä 2020

Keskiviikkona 4. marraskuuta 2020 klo. 11-16 järjestetttiin hankkeen lopputyöpajan. Keskityttiin hanketulosten koostamiseen ja keskustelimme siitä, miten hoidon simulointityössä voidaan edetä tulevaisuudessa. Lopputyöpaja nauhoitettiin ja on mahdollista tutustua sisältöön jälkikäteen. 

Linkki seminaarille (ruotsiksi): Youtube (klikkaa)

Yhteenveto hankkeen toteutuksesta ja tuloksista

Hankkeessa kaksi hoitoketjua on kartoitettu, simuloitu ja niistä on tehty monitavoiteoptimointi järjestelmän konfigurointien, käyttöasteen, toteutettujen leikkausten ja peruttujen leikkausten osalta. Suomalaisessa aineistossa on voitu tarkastella kustannuksia ja tuottoja, leikkausten suunnittelun strategioita, sosiaalihuollon dataa (RAI-tietoja) sekä fysioterapian osuutta.

Päätöksentekijät, toiminta- ja talousvastaavat ja hoitohenkilöstö ovat jatkuvasti tutustuneet hankkeen tuloksiin hankkeen järjestämien eri työpajojen kautta, osaamistaso on parantunut ja on otettu käyttöön useita yhteistyömuotoja, joiden odotetaan kannustavan siihen, että varsinaisessa hoitotoiminnassa otetaan tulevaisuudessa käyttöön simulointiperusteisia päätöstukia.  

Hankkeen puitteissa esitettiin syksyllä 2020 simulointimallit digitaalisina minityöpajoina eri toimipaikoilla toiminnalle. Minityöpajoissa osallistujilla oli mahdollisuus kehittää edelleen rakennettua hoitoketjua ja simulointimallia. Osanottajilla oli myös mahdollisuus itse testata simulointimallia sekä tehdä lisäkokeiluja omien kysymysten, muutosskenaarioiden ja niiden kustannusvaikutusten avulla. 

Hanke on myös lähettänyt raportit hankkeen kvalitatiivistä töistä (hoitohenkilöstön ja potilaiden haastattelut) ja tiedottaneet tärkeimmät tulokset sekä vertailuksia joka voidaan tehdä maiden välillä toiminnan vastuuhenkilölle ja hoitohenkilöstölle kaikissa paikkakunnissa.

Vaikka odotukset olivat melko kohtuullisia tämän tyyppisen työn aineiston saatavuuden osalta, hankkeessa syntyi ongelmia ja hankkeen aikana kohdattiin tietojen laatuun tai tietojen saatavuuteen liittyviä puutteita. Suurimpia esteitä ovat olleet juridiset seikat (etenkin rekistereiden yhteiskäytön osalta) sekä suuret dokumentointiperinteen erot liittyen kunkin maan hoitoa tarjoaviin tahoihin, minkä vuoksi joidenkin tietolähteiden hakeminen, laadun turvaaminen ja jopa käyttö on ollut hankalaa.

Hankkeen yhteenveto (suomeksi) ja kaikki osaraportit (ruotsiksi) löytyvät alhaalla, kuten myös laaja osaamiskooste (ruotsiksi) vaatimusmäärittelyn muodossa, jossa selostetaan, mitkä edellytykset tulee täyttyä, jotta hoidossa ja hoivassa voitaisiin ottaa käyttöön simulointiperusteinen päätöstuki. Tässä vaatimusten erittelyssä määritellään sekä työprosessi että organisatoriset, juridiset ja sääntelyä, toimintaa ja tekniikkaa koskevat vaatimukset sekä aineistovaatimukset, joita tarvitaan eri hoitoprosessien simulointimallin rakentamiseksi.