Siirry sisältöön

Hyvinvointialueiden tavoitteena on:

  • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
  • parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
  • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
  • vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
  • hillitä kustannusten kasvua

Julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen uudistuksen alkuvaiheessa. Lisäksi hyvinvointialueet voivat periä voimassa olevan lainsäädännön mukaisia asiakas- ja muita käyttömaksuja. Mahdollisesta verotusoikeudesta päättää eduskunta sote-uudistuksen valmistelun edetessä.

Yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien vastuulla säilyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, eli ne vastaavat jatkossakin esimerkiksi päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Erityistason palvelujen turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva). Pohjanmaa kuuluu edelleen Turun erityisvastuualueeseen.

Kansalaisilla on edelleen mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita yli maakuntarajojen.

Ensimmäisissä aluevaaleissa 23.1.2022 valittava aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.

Lisätietoa kansallisen sote-uudistuksen verkkosivuilta

Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueilla toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston verkkosivut sote-uudistuksesta