Tunteet täytyy oppia tuntemaan – Klaara ja Fiilis tukevat nuoria

Pohjanmaan hyvinvointialueella sijaitsee kaksi nuorisoasemaa, Fiilis Pietarsaaressa ja Klaara Vaasassa. Nuorisoasemat tarjoavat matalan kynnyksen apua esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja lieviin syömishäiriöihin. Keskustelut turvallisen aikuisen kanssa antavat nuorille työkaluja kohdata tunteita ja selvitä elämän suurista muutoksista. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulujen ja terveydenhuollon mielenterveyspalveluiden kanssa.

Matalan kynnyksen apua ilman lähetettä

Matala kynnys tarkoittaa nuorisoasemilla sitä, että palveluun ei tarvita lähetettä, vaan yhteydenotto riittää.

— Nuori voi laittaa minulle vaikka tekstiviestin, että voinko tulla juttelemaan. Sitten annan ajan ja tapaamme. Joskus yhteydenotto tulee vanhemmalta tai koulusta, kertoo Pietarsaaren nuorisoasemalla työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja David Sandström.

Fiiliksessä on Davidin lisäksi toinen työntekijä kerran viikossa, mutta Klaarassa toiminta on vähän laajempaa, joten yhteydenottojakin tulee enemmän. Asiakkaita tapaavaa henkilöstöä on noin 10.

— Meiltä löytyy sähköinen lomake ja kansliaan tai päivystyspuhelimeen voi soittaa, kertoo Klaarassa päihde- ja riippuvuusasioiden parissa työskentelevä sairaanhoitaja Ulla Ahlvik.

Yläkouluikäisillä ensimmäinen yhteydenotto tulee yleensä vanhemmilta tai koulusta. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä apua haetaan useammin itse. Joskus nuorisoasemalle uskaltaudutaan yhdessä kaverin kanssa.

— Mitä nuorempi on, sitä suurempi vaikutus vanhemmalla on. Myöhemmin kaveripiirillä on isompi merkitys, Ahlvikin kollega, psykiatrinen sairaanhoitaja, Katja Hovinmäki toteaa.

Tulevaisuus ja maailmantilanne mietityttävät nuoria

Pietarsaaren After Eight –musiikkikahvilan tunnelmallisessa miljöössä viisi vuotta toiminut Fiilis sai nimensä nimenomaan tunteista (englanniks feelings). David Sandström keskustelee päivittäin 12–29-vuotiaiden nuorten kanssa. Pietarsaaren alueella yläkoulun kanssa samoihin tiloihin siirrytään jo kuudennella luokalla, jonka vuoksi nuorimmat Fiiliksen asiakkaat ovat 12-vuotiaita. Yläikäraja 29 vuotta taas tulee Nuorisolaista. Ikähaitariin mahtuu monenlaisia elämänvaiheita ja keskustelevat vaihtelevat hieman iästä riippuen. Monet aiheet koskettavat kuitenkin kaiken ikäisiä.

— Osa nuorista haluaa puhua maailmantilanteesta, jos esimerkiksi ilmastonmuutos tai meneillä oleva sota herättävät ajatuksia. Monet keskustelut pyörivät kuitenkin tulevaisuuden suunnitelmien, oman identiteetin ja ihmissuhteiden parissa, Sandström kertoo nuoria askarruttavista teemoista.

Nuorilla esimerkiksi sotauutisten aiheuttama pelko ja ahdistus voivat tuntua liian raskailta ja vaikeilta, jolloin tunteita on hyvä purkaa ammattilaisen kanssa ja opetella käsittelemään niitä.

— Tunteet täytyy tuntea, jotta voi päästä eteenpäin, Sandstöm sanoo.

Käyntien määrä vaihtelee – tukea myös muista palveluista

Tapaamiset ovat yleensä puolen tunnin tai tunnin mittaisia. Joskus nuori haluaa ja tarvitsee useamman tapaamisen, toisten olo helpottuu jo yhden käyntikerran jälkeen. Tapaamisissa voidaan käsitellä jotakin tiettyä asiaa, esimerkiksi läheisen kuolemaa tai yleisemmin omaa vointia ja tunteita, sekä kehittää esimerkiksi stressin hallintaa.

— Harvoin vaikeista asioista jaksaa tuntia kauemmin puhuakaan. Nuoret tekevät itse suurimman työn tapaamisten ulkopuolella ja asiat menevät eteenpäin. Sitten käyntejä voidaan ensin vähentää ja lopulta lopettaa. Toki aina saa tulla myös takaisin, Sandström toteaa.

Samaa sanovat Sandströmin kollegat Klaarassa, jossa käyntien määrä on pyritty rajaamaan 20 tapaamiseen, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus saada apua. Vaasan Klaarassa vastaanotetaan 13—24-vuotiaita nuoria. Tapaamisten ei ole tarkoitus jatkua, kunnes nuori saavuttaa tietyn iän, vaan kunnes tilanne on helpottanut ja nuori tuntee pärjäävänsä. Joskus tukea tarvitaan pidempään ja tiiviimmin. Silloin mietitään lisäksi muita palveluita, joita voivat olla esimerkiksi syömishäiriöpoliklinikka, psykiatrinen vastaanotto tai mielenterveys- ja päihdepalvelut. Näihin palveluihin tarvitaan lähete.

Kuuntelua, ratkaisukeinoja ja tukea riippuvuuksiin

Miten nuoria sitten tuetaan? Tärkeintä on kuunnella ja tukea nuorta keskustelun kautta, sekä antaa tilaa kertoa omista ajatuksista kaikessa rauhassa. Työskentelytavat vaihtelevat hieman sen mukaan, millainen nuori on kyseessä.

— Itse käytän kotitehtäviä. Kaikki eivät niihin tietysti sitoudu, jolloin pitää keksiä jotain muuta. Paljon käytämme Mielenterveystalon ammattilaisosion hyviä, tutkittuja materiaaleja, Hovinmäki kertoo työvälineistään.

Toiminta on ratkaisukeskeistä. Nuoren kanssa pyritään tunnistamaan asioita, joita lähdetään tavoittelemaan ja yhdessä mietitään, miten tavoitteisiin päästäisiin. Klaarassa on tarjolla myös päihde- ja riippuvuuspalveluita.

— Tarjoamme tukea oikeastaan kaikenlaisissa riippuvuuksissa, esimerkiksi peli- ja päihderiippuvuuksissa. Tuemme kaikissa riippuvuuden vaiheissa. Työ voi olla ennaltaehkäisevää, ohjaamme asiakkaan tarvittaessa katkolle, teemme yhteistyötä sosiaalityön kanssa ja mietimme päihdekuntoutusasioita, päihde- ja riippuvuusasioihin perehtynyt Ahlvik kertoo.

Klaara toimii myös tukena päihdekuntoutuksesta palaaville. Työhön kuuluu lisäksi ajokelpoisuusseurannat, mikä tarkoittaa asiakkaan verikokeiden sekä seulontojen varaamista ja lääkärin arviointia. Kelpoisuusseurantaan asiakkaan ohjaa poliisi.

— Olemme lisäksi olleet mukana esimerkiksi koulujen päihdepäivillä, se on osa työtämme. Tarjoamme siis monipuolisesti erilaisia palveluita, Ahlvik lisää.

Viihtyisät tilat kutsuvat keskustelemaan

Sekä Fiilis että Klaara ovat panostaneet tiloihinsa. Molemmat nuorisoasemat sijaitsevat keskustan tuntumassa. Ikkunoista näkyy puita ja huoneet on sisustettu mukavilla nojatuoleilla. Fiiliksen ympäristö Pietarsaaressa on luonnollinen, sillä naapurista löytyy muita palveluja, kuten etsivä nuorisotyö, Starttipaja ja sosiaalihuollon palvelu Jatko. Musiikkikahvilasta voi napata itselleen kupin kuumaa ennen Davidin tapaamista.

— Sijainti antaa ehdottomasti hyvää synergiaa. Olemme siellä, missä nuoret muutenkin viettävät aikaa, Sandström toteaa.

Klaarassa tilat lähellä kouluja ovat hieman suuremmat ja työntekijät ovat sisustaneet huoneensa haluamallaan tavalla. Joidenkin tapaamisten aikana voi istuskella jumppapallon päällä tai piirtää, jos se auttaa keskittymään.

— Ollaan saatu palautetta siitä, että tänne on helppo tulla ja tämä on mukava paikka. Nuoret ovat tykänneet tästä, Ahlvik sanoo.

Tuttu on turvallista

Tutut tilat ja viihtyisä ympäristö lisäävät nuorten halukkuutta tulla keskustelemaan. Klaara toimi yhden kesän ajan muissa tiloissa, jonka aikana huomattiin tutkimuksissakin vahvistettu asia – pysyvä ja tuttu paikka tuo turvaa ja helpottaa vaikeistakin asioista keskustelua.

Vaikka nuorten ajatellaan pitävän erilaisista digitaalisista ratkaisuista, osoitti korona-aika, että aidolle, kasvokkaiselle kohtaamiselle on tarvetta. Useimmat nuoret tulivat mieluummin paikan päälle kuin yrittivät käsitellä asioita verkkoyhteyden kautta, niin Pietarsaaressa kuin Vaasassa. Tähänkin vaikutti varmasti tilojen kodinomainen sisustus.

— Sillä on merkitystä, missä ja millaisissa tiloissa tätä työtä tehdään,

Hovinmäki kiteyttää.

Yhteiskunnalliset paineet nuoria kohtaan ovat kasvaneet

Vaikka nuorisoasemalle on helppo ja kiva tulla, eivät kaikki sinne uskaltaudu. Hovinmäki on ehtinyt huomata 20 vuoden aikana muutosta siinä, millaisissa asioissa nuoret asemalle hakeutuvat.

— Ennen käytiin kysymässä, missä täällä on bändikämppiä. Vakavuusaste on muuttunut. Nuoret, jotka tänne tulevat, voivat kyllä huonommin kuin aikaisemmin, Hovinmäki pohtii.

Yhtenä syynä Hovinmäki pitää yhteiskunnallista muutosta ja nuorten kasvaneita paineita niin koulussa kuin harrastuksissa. Taustalla voivat vaikuttaa monet asiat, esimerkiksi koulukiusaaminen. Sen kanssa on yritetty pärjätä ja lopulta ei enää jakseta.

— Kun tulee tilanne, että pitäisi itsenäistyä ja ottaa oma elämä haltuun, voi tulla raja vastaan, Hovinmäki toteaa.

Tärkeä kysymys kannattaa toistaa

Monet aikuiset miettivät, miten tukea oman lähipiirin nuorta. Nuoria päivittäin tapaavat Ahlvik, Hovinmäki ja Sandström pitävät tärkeänä sitä, että kuuntelee ja on kiinnostunut nuoren asioista.

— Nuorten kuulluksi tulemisen tarve on suuri. Sellainen yksinkertainen kysymys kuin hei, mitä sulle kuuluu hämmästyttää täällä monia, että kysytkö oikeasti,

Hovinmäki kertoo.

Aito kiinnostus nuoren asioita ja hyvinvointia kohtaan on tärkeää. Nuorelle tulee antaa aikaa puhua ja häneltä voi rohkeasti kysyä, mitä kuuluu ja osoittaa kiinnostusta vastausta kohtaan.

— Jos ei onnistu, niin voi yrittää uudelleen. Joskus se vie aikaa, niin kuin täällä meilläkin. Osa lämpeää hitaammin ja se on ihan ok, Ahlvik muistuttaa.

Nuorisoasemilla myös vanhemmat ovat tervetulleita osaan tapaamisista. Jos tilanne kotona mietityttää, kannattaa nuorisoasemalle olla ehdottomasti yhteydessä.

— Me rakastetaan nuoria, hymyilee Ahlvik.

Juttu on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen Ihmiseltä ihmiselle –verkkoartikkeleiden sarjaa, jossa kurkistetaan asiakkaidemme ja ammattilaistemme arkeen ja palveluihin pintaa syvemmälle.