Yhdessä voimme ehkäistä yksinäisyyttä
Yksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä. Joku voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka ympärillä olisi perhe ja kavereita. Joku on muuttanut hiljattain eikä tunne vielä paikkakunnalta ketään. Jonkun puoliso kuolee yllättäen tai ystävä hylkää.
– Äkillisiin tilanteisiin voi tarvita ammattilaisen apua ja neuvoja, jotta tunteesta pääsee yli. Epätoivotun yksinäisyyden selättämiseen ei kuitenkaan ole patenttiratkaisua, jokaisen on löydettävä oma tiensä, sanoo psykososiaalisen keskuksen palveluyksikköjohtaja Mikaela Granfors.
Yksinäisyyttä kokeva voi pohtia missä voisi tavata muita ihmisiä? Granfors kehottaa hakeutumaan esimerkiksi aikuisopistojen järjestämille kursseille tai mukaan yhdistysten toimintaan.
– Esimerkiksi Närpiössä toimii psykososiaalisen yhdistyksen Svalanin Tutun tupa (Vänstugan), missä voi tavata muita. Muillakin paikkakunnilla yhdistykset järjestävät matalan kynnyksen toimintaa, Granfors kertoo.
Rohkeasti mukaan
Syy yksinäisyyden taustalla voi olla myös sairaus tai se, ettei ole jaksanut ylläpitää ystävyyssuhteita. Granforsin kokemuksen mukaan harva hakeutuu psykososiaalisten palvelujen piiriin yksinäisyyden takia, mutta yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta, minkä takia moni päätyy hakemaan apua.
– Vertaistukiryhmät ovat tärkeitä. Meillä on kokemusta siitä, miten vertaisryhmistä on löytynyt ymmärtäviä ystäviä ja miten paljon sellainen ilahduttaa. Ryhmästä on voinut löytyä joku, jolle voi soittaa aina kun siltä tuntuu, Granfors kertoo.
Joillekin yhteyden ottaminen toisiin ihmisiin voi olla vaikeaa esimerkiksi liiallisen itsekritiikin takia. Psykososiaalinen keskus on järjestänyt kuntoutusryhmiä, missä on esimerkiksi tehty yhdessä ruokaa, keskusteltu ja rentouduttu. Ryhmissä voi harjoitella, miten otetaan kontaktia toisiin.
Granfors tietää, että kaikki eivät halua toimia isossa ryhmässä vaan kaipaavat yhtä luotettavaa ystävää. Ryhmästä voi kuitenkin löytyä se yksi ystävä, jonka seurassa viihtyy ja siksi kannattaisi lähteä rohkeasti mukaan.
– Emme voi korvata ystävää, mutta autamme löytämään kontakteja. Voimme esimerkiksi mennä asiakkaan kanssa yhdessä Tutun tuvalle, jolloin kynnys madaltuu ja sinne on helpompi mennä uudestaan.
Joulunpyhät yksinäisille haastavia
Joulunaika on monelle yksinäisyydestä kärsivälle vaikeaa aikaa. On pimeää ja pitkät pyhät, jolloin arkirutiinit rikkoutuvat ja moni paikka on kiinni. On huomattu, että pyhinä ihmiset hakeutuvat yhteispäivystykseen fyysisten oireiden takia, vaikka taustalla saattaa olla yksinäisyys.
– Jos voi psyykkisesti huonosti, on mahdollisuus ottaa yhteyttä hyvinvointialueen päivystävään psykiatriseen sairaanhoitajaan, Granfors sanoo.
Ammatillista apua on saatavilla myös useissa valtakunnallisissa palvelupuhelimissa, missä koulutetut henkilöt vastaavat puheluihin ja jonne voi soittaa anonyymina. Granfors muistuttaa myös netin foorumeista, joissa voi keskustella muiden kanssa. Isommilla paikkakunnilla saatetaan järjestää erityisiä joulutapaamisia yksinäisille.
Näin voit auttaa
• Huomioi ympärilläsi olevat ihmiset. Yksinäisyydestä kärsivälle merkitsee valtavasti, että joku näkee hänet.
• Kysy mitä kuuluu tai sano edes yksi ystävällinen sana. Tervehdi ja toivota vaikka hyvää joulua.
• Kutsu lähipiirin yksinäinen kahville.
• Lähde mukaan vapaaehtoiseksi jonkin järjestön ystävätoimintaan.
• Palvelupuhelimiin soitetaan paljon erityisesti pitkinä pyhinä. Anna aikaasi toimimalla vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä.
Vinkkejä yksinäiselle
• Lähde ulos, kasvata verkostoja.
• Avaa keskustelu arjen keskellä, vaihda muutama sana jonkun kanssa.
• Ota yhteyttä vanhoihin kavereihin pitkänkin tauon jälkeen.
• Tee jotain mistä pidät ja mistä tulee hyvä olo, oli se sitten jokin harrastus tai ohjattua toimintaa.
• Kerro jollekin, että olet yksinäinen. On oltava itse aktiivinen, jos asiaan haluaa muutosta.
Lue lisää!
Mielenterveystalo.fi verkkosivuilta löytyy mm. omahoito-ohjelma yksinäisyyteen.
Mielenterveyden keskusliiton verkkosivut: www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yksinaisyys/
Suomen Punainen Risti välittää ystäviä monilla paikkakunnilla, myös seurakunnilla on ystävätoimintaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaveritoiminta on MLL:n piirien järjestämää, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Kaverit ovat täysi-ikäisiä ja koulutettuja tehtävään.
Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 2/2023
Teksti ja kuva: Heidi Kurvinen
Grafiikka: Shutterstock