Sairaus ei estä unelmien toteuttamista

MS-tauti eli multippe­liskleroosi on keskus­hermoston sairaus, jonka oireet ovat yksi­löllisiä. Saija Walliuksen ensioire oli kutiseva ihottuma. Työter­veyslääkäri teki lähetteen tutkimuksiin, mutta hän ei koskaan ehtinyt niihin.

– Toinen silmä alkoi karsastaa voi­makkaasti, joten lähdin päivystykseen. Lääkäri sanoi, että se on joko aivo­kasvain tai MS. Sain onneksi nopeasti peruutusajan magneettikuvaukseen, ja syyksi varmistui MS-tauti. Se oli helpo­tus, kun olin pelännyt aivokasvainta.

Apua aaltoilevaan vointiin

Hoito alkoi neurologian poliklinikalla, jonka henkilöstö on tullut tutuksi. Wal­lius kehuu saaneensa aina vastauksen kysymyksiinsä. Sairaus oli alussa vieras, sillä sitä ei ollut suvussa kenelläkään.

– Ensimmäinen mielikuvani MS-tau­dista oli pyörätuoli. Päätin sairastut­tuani, että tämä ei vie minun elämääni, Wallius kertoo.

Hänelle aloitettiin lääkitys, jonka avulla oireet helpottivat. Vuosien var­rella on ollut erilaisia vaiheita. Silmä­oireiden lisäksi MS-tauti on tuonut haasteita kävelyyn, ja väsymys on välillä vienyt voimat täysin.

– Kun väsyttää, en pysty tehdä mitään. Jalkani kuormittuvat helposti ja askel hidastuu. Onneksi oireita ei tule kovin usein, Wallius toteaa.

Lapsen syntymän jälkeen oireet lei­mahtivat, mikä haastoi vauva-arkea.

– Huonon tasapainon ja silmien karsastuksen vuoksi saatoin näyttää humalaiselta vauvan vaunuja työn­täessä, mutta eteenpäin mentiin. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, Wallius muistuttaa.

Sairaus mukana suunnitelmissa

Erityisopettajana työskentelevä Wallius on suunnitellut arkensa sujuvaksi. Kei­not tulevat yli 20 vuoden sairastamisen jälkeen automaatiolla.

– En voi seistä pitkiä aikoja, joten töissä käytän satulatuolia liikkumiseen luokassa, ja festareille lähdetään asun­toautolla, jotta on lepopaikka. Kau­pungille lähtiessä minun täytyy miettiä, missä on vessa ja suunnitella menot sen mukaan.

Sairastuttuaan Walliukselle on tullut vastaan muiden oletuksia MS-taudista.

– Kun menimme naimisiin, mie­heltäni kyseltiin, tiedätkö mihin olet ryhtymässä. Omakotitalon ostoakin kommentoitiin ikävästi, mutta en ole sitä katunut. Lapsihaaveitakaan emme unohtaneet. Unelmista ei kannata luopua, vaikka saa diagnoosin, yhden lapsen äiti Wallius kannustaa.

Uudet hoitomuodot nopeasti käyttöön Pohjanmaalla

MS-tauti on keskushermostoon eli aivoihin ja selkäytimeen vai­kuttava tulehduksellinen sairaus. Ensimmäisinä oireina voivat olla näköhäiriöt tai puutuminen kasvoissa tai raajoissa.

– Diagnoosi varmistetaan esimerkiksi magneettikuvauk­sella, selkäydinpunktiolla ja verikokeilla, kertoo sairaanhoi­taja Maarit Pollari neurologian poliklinikalta.

MS-tautiin sairastuneita on Suomessa noin 13 000 ja taudin yleisyys on maailman korkeinta. Suomessa potilaita on eniten länsi- ja lounaisosissa. Tautiin sairastutaan yleensä 20-40 vuo­den iässä ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Lääkitys voidaan antaa tablet­teina, pistoksina tai suonensisäi­sesti. Potilaalle etsitään yhdessä sopiva hoito. Lääkkeen valintaan vaikuttavat esimerkiksi raskaus­haaveet tai neulapelko.

– Nykyään uusia lääkkeitä tulee vuosittain ja tarjoamme niitä mahdollisimman pian. Olemme yleensä ensimmäisten joukossa ottamassa uutta lääkettä käyttöön Suomessa, mikä on hienoa, Pollari sanoo.

Lääkehoidon lisäksi myös elä­mäntavoilla on merkitystä. Potilas voi liikkua omaa kehoa kuun­nellen. Lihaskunto auttaa pysy­mään kunnossa ja palautumaan nopeammin.

– Suosittelemme välimerellistä ruokavaliota, jossa syödään pal­jon kalaa ja vain vähän punaista lihaa. Suolaa on hyvä välttää ja D-vitamiinin saannista huoleh­tia. Tämähän koskee ihan meitä kaikkia.

Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 2/2023.

Teksti: Emilia Kemppainen
Kuvat: Christoffer Björklund, Emilia Kemppainen