Etätyö on tullut jäädäkseen myös sosiaali- ja terveydenhuollon alalla

– Usein ajatellaan, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon alalla voi tehdä etätyötä, sillä kysehän on potilas- ja asiakastyöstä, mutta tämä ei ole täysin totta. Moni työskentelee hallinnollisissa työtehtävissä, hanke- tai kehittämistyössä taikka muissa tehtävissä, joissa voi työskennellä etänä, sanoo hyvinvointikoordinaattori Lenita Fjellström-Nygård, joka on tutkinut etätyötä ammattikorkeakoulututkintonsa lopputyössä.

Hän haastatteli sekä työntekijöitä että esihenkilöitä, jotka työskentelevät Pohjanmaan hyvinvointialueella ja jotka tekevät itsekin etätyötä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden käsitystä ja kokemusta siitä, miten etätyö vaikuttaa johtajuuteen, miten työntekijät kokevat etätyön tekemisen ja mitä haasteita etätyössä on.

– Jo haastattelujen alkuvaiheessa kävi ilmi, että useimmilla oli hyvin vähän tietoa etätyöstä ja sen vaikutuksista. Yhdelläkään esihenkilöllä ei ollut ennestään tietoa siitä, miten etätyössä olevia työntekijöitä johdetaan.

Etätyön edellytykset

Vastaajat katsoivat, että hyvä ergonomia ja hyvä varustelu olivat edellytyksiä tehokkaalle työskentelylle ja hyvälle työsuoritukselle. Useimpien mielestä etätöissä oli huonompi ergonomia. Monet olivat myös sitä mieltä, että etätöissä oli korkea kynnys sairauslomalle jäämiseen.

Esihenkilön antama tuki nähtiin tärkeänä. Työntekijöiden mielestä johtaminen ei ollut muuttunut, mutta esihenkilöt myönsivät, että etätyössä olevien työntekijöiden johtaminen vaati uudenlaista ajattelua.

Sekä työntekijät että esihenkilöt toivat esiin tunteen työantajapuolen luottamuspulasta. Vastaajilla oli tunne, että etätyössä pitää saada aikaan enemmän kuin lähityössä. Vastaajien mielestä organisaatiolla oli kielteinen kuva etätyöstä ja että sen on muututtava, sillä etätyö on tullut jäädäkseen.

– Vaikka lakisääteiset tauot kärsivät, paransi etätyö useimpien mielestä työhyvinvointia, koska joustavuus työssä lisääntyi. Nykyään vapaa-aikaa arvostetaan enemmän sekä sitä, että työolosuhteisiin voidaan vaikuttaa.

Useimmat vastasivat, että he haluavat jatkaa hybridimuotoista työskentelyä ja etteivät he pystyisi kuvitella palaavansa työskentelemään 100-prosenttisesti työpaikalla.

Etätyöntekijää ei saa jättää yksin

Etätyön kielteisiksi puoliksi koettiin, että yhteydenpito kollegoihin ja yhteishenki kärsivät. Monien esihenkilöiden mielestä oli haastavaa kyetä seuraamaan työntekijän vointia etänä.

Työntekijöiden mielestä työnjohtajan antama tuki on tärkeää, samoin avoimuus ja selkeys työtehtävien jakamisessa ja työprosessin ja työmäärän seuraamisessa. Säännöllisten työpaikkakokousten ja yhteydenpidon tiimissä katsottiin olevan edellytyksiä sille, että voidaan tehdä kehittämistyötä, seurata työn etenemistä, auttaa tarvittaessa toisia ja ylläpitää tiimin yhteishenkeä.

Suurin osa vastaajista toi esiin tarpeen saada koulutusta organisaation tietokoneohjelmissa, jotta työskentely olisi tehokkaampaa.

– Monet olivat sitä mieltä, että organisaatio ei ollut kehittänyt järjestelmiä, joilla sujuvoitettaisiin etätyöskentelyä. Vastauksissa mainitaan esimerkiksi sujuvampien työprosessien tarve, uudet arkistointijärjestelmät ja sähköisten allekirjoitusten kehittäminen.

Esihenkilöt toivoivat selkeitä ohjeita ja kehyksiä etätyölle ja varusteiden hankintaan.

Kaikkien vastaajien mielestä organisaatioon olisi hankittava etätyön leimaamiseen soveltuva järjestelmä.

Kohti parempaa etätyöarkea

Sekä työntekijöiden että esihenkilöiden mielestä organisaatiossa pitäisi olla aktiivisempi ja järjestelmällinen tapa seurata työsuorituksia ja työmäärää.

Samoin pitäisi olla säännöt ja määräykset, niin että kaikilla etätyöntekijöillä olisi samat mahdollisuudet työskennellä turvallisella ja toimivalla tavalla.

– Kuten tutkimukseni osoittaa, on tekniikan toimittava, ergonomian oltava hyvä, työtehtävien hyvin suunniteltuja ja työprosessien selviä, jotta työ voidaan tehdä mahdollisimman hyvin. Tiimin yhteistyön on toimittava niin, että kehittämistyötä ja yhteishenkeä seurataan.

Säännöllinen yhteydenpito esihenkilön ja työntekijän välillä on välttämätöntä, jotta kummallakin osapuolella olisi mahdollisuus suorittaa työnsä niin hyvin kuin mahdollista.

Lopputyöni voi lukea oheisesta Theseus-linkistä Distansarbete – förmännens utmaningar och arbetstagares erfarenheter.