Hälytykset tahdittavat pelastajan arkea
Tiheästi rakennettu puutalokaupungin keskusta, vilkas valtatie ja monipuolista teollisuutta. Ne ovat kaikki riskejä, joihin on varauduttu ja varaudutaan joka päivä Kristiinankaupungin paloasemalla.
– Kristiinankaupunki on yksi niistä harvoista pohjoismaiden puutalokaupungeista, jotka eivät ole palaneet. Vuoden 1859 jälkeen täällä ei ole ollut kaupunkipaloa, kuten historioitsijat sanovat, Kristiinankaupungin paloaseman esimies Magnus Hällbacka kertoo.
Hällbäck piipahtaa asemapaikallaan tehtyään yövuoron päivystäjänä Vaasassa. Kaikilla pelastajilla on määritelty asemapaikka, mutta tarpeen mukaan henkilöstö tekee vuoroja myös muissa yksiköissä.
Päiväaikaan Kristiinankaupungin paloasemalla on vuorossa tavallisesti 4 henkilöä.
Pelastusalan moniosaajat
Nykyään puhutaan pelastajista, eikä palomiehistä. Pelastajat tekevät paljon muutakin kuin vain pelastavat ja sammuttavat. Varsinkin pienillä paloasemilla, joita on valtaosa pohjanmaan asemista, kaikki tekevät kaikkea.
– Kun emme ole hälytystehtävää hoitamassa, teemme esimerkiksi kalustohuoltoa. Sammutustehtävän jälkeen letkut pestään ja paineilmahengityslaitteet täytetään ilmalla. Meri työllistää meitä jonkin verran. Veneiden huollot ja vesillelaskut tehdään itse, pelastaja Kai Haapala kertoo.
Ennaltaehkäisevää työ kuuluu kiinteästi myös pelastuslaitoksen arkeen. Pelastajat käyvät tekemässä palotarkastuksia pienemmissä kohteissa ja antavat turvallisuusneuvontaa kaiken ikäisille ihmisille eri tapahtumissa ja tilanteissa. Pelastajat voivat toimia myös ensihoidon tehtävissä.
Hällbackan sekä asemamestari Karl-Gustav Svedjebäckin työajasta suurin osa menee hallinnollisiin tehtäviin, mutta tilanteesta riippuen he ovat onnettomuuspaikalla johtotehtävissä, kun yksiköitä hälytetään liikkeelle.
Sopimus- ja vapaapalokunnat turvallisuuden tekijöinä
Valtaosa Pohjanmaan hyvinvointialueen paloasemista on miehitetty päiväaikaan. Vain Vaasassa ja Pietarsaaressa, jotka ovat alueen suurimmat kaupungit, on paloasemalla pelastajat paikalla ympäri vuorokauden. Hälytystä hoitamaan lähtee aina sekä vakituista henkilöstöä että sopimus- tai vapaapalokuntalaisia.
– Me emme voi toimia ilman heitä, mutta he voivat toimia ilman meitä, Svedjebäck toteaa.
Sopimuspalokuntalaiset mahdollistavat sen, että koko alueella on hätätilanteessa apua saatavilla yhdenvertaisesti.
Sopimuspalokuntalaiset ovat osa-aikatöissä hyvinvointialueella ja alueella toimii myös kolme vapaapalokuntaa, joilla on sopimus hyvinvointialueen kanssa. Näillä vapaapalokunnilla on oma kalusto ja laitteet, joista ne myös vastaavat itsenäisesti. Sopimuspalokuntalaiset ja vapaapalokuntalaiset toimivat hälytystehtävissä vakituisten pelastajien rinnalla.
– Tällä hetkellä meillä on riittävästi sopimuspalokuntalaisia, mutta nuoria on yhä vaikeampi saada mukaan. Tulevaisuudessa tämä tulee olemaan iso haaste koko maassa, Svedjebäck toteaa.
Sopimus- ja vapaapalokunnan toimintaan voi osallistua 18-60-vuotiaat naiset tai miehe. Heiltä edellytetään säännöllistä osallistumista koulutuksiin ja harjoituksiin, joita pelastuslaitoksen vakituinen henkilökunta järjestää.
Yhä harvemmin hälytys tulipalon takia
Automaattiset palohälytykset ovat koko Pohjanmaalla yleisin tehtävätyyppi.
– Yleensä se on aiheeton hälytys, mutta siihen suhtaudutaan vakavasti ja lähdetään matkaan kuin oltaisiin menossa sammuttamaan tulipaloa – kunnes toisin todistetaan, Haapala toteaa.
Tulipalojen määrä on viime vuosina kääntynyt laskuun. Svedjebäckin mukaan siihen ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan se johtuu monista tekijöistä.
– Palovaroittimet, sammuttimet ja sammutuspeitot ovat yleistyneet ja niitä osataan käyttää. Palotarkastukset ovat kattavia ja isoissa rakennuksissa on nykyään automaattiset hälytysjärjestelmät.
Kulottaminen ei ole enää niin yleistä.
– Ihmiset ottavat nykyään myös ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset tosissaan, pelastaja Niklas Nordström kiittää.
Järjestelmä ohjaa, päivystäjä tarkentaa
Kun esimerkiksi liikenneonnettomuudesta tai palohälytyksestä tulee soitto hätäkeskukseen, hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tilanteesta riippuen tietyt asiat. Vastausten perusteella Erica, eli pelastusviranomaisten toiminnanohjausjärjestelmä, määrittelee automaattisesti apuun lähtevät yksiköt.
Erica-järjestelmä hälyttää tehtävää hoitamaan niiden asemien yksiköitä, joiden kalusto vastaa tarvetta parhaiten.
Pelastuslaitoksella on oma päivystäjä, joka tilanteen edetessä ja saamiensa tietojen perusteella voi joko pyytää lisää yksiköitä paikalle tai vastaavasti lähettää osan liikkeelle lähteneistä yksiköistä takaisin. Myös Hällbacka ja Svedjebäck tekevät tarvittaessa näitä päivystysvuoroja.
Jokaisella asemalla on jotain erityskalustoa.
– Jos tässä lähistöllä olisi tarve esimerkiksi öljyntorjunnalle, hälytys menisi todennäköisesti Tiukan asemalle, koska sillä asemalla on siihen paras kalusto. Närpiössä on nostolava-auto ja meillä täällä Kristiinankaupungin asemalla on drone, Haapala kertoo erityispiirteistä.
