Hoitajat ja lääkärit lähellä diabeetikkoa
Vuoden vaihteessa diabetesvastaanotot yhdistyivät Pohjanmaan diabetesyksiköksi.
– Potilaalle muutos ei heti näy, mutta henkilökunnalle siirtymä on saattanut tuoda muutoksia. Minä olen esimerkiksi käynyt jo Mustasaaressa töissä, kertoo tavallisesti Vaasassa työskentelevä diabeteslääkäri Annemari Käräjämäki.
Diabeteksen hoito on lähipalvelua.
– Joskus käyntejä on vaihdettu puhelinajoiksi, mutta olemme kyllä tavalliseen tapaan paikalla ja haluamme jatkossakin tavata potilaita kasvotusten, Käräjämäki toteaa.
Omahoitoa tukevat diabetekseen perehtyneet ammattilaiset
Diabeetikot tapaavat lääkärin noin kerran vuodessa ja hoitajan vastaanotolla käydään yleensä 3–6 kuukauden välein. Aiemmin diabeteshoitajat saattoivat tehdä työtään muiden tehtävien ohella. Nyt panostetaan siihen, että hoitajat työskentelevät kokopäiväisesti diabeteksen parissa ja voivat syventyä sairauden hoitoon yhä monipuolisemmin.
Pohjanmaalla on jo lähes 10 000 diabeettikkoa.
– Panostamme koulutuksiin, sillä niiden avulla saamme tietoa ajankohtaisista asioista. Diabeteksen hoidossa hyödynnetään nykyään paljon tekniikkaa, jonka käyttöä täytyy opetella. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää jakaa diabeteksen hoidon osaamista kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, diabetesyksikön osastonhoitaja Gunilla Nyman-Klavus mainitsee.
Lääkäreiden ja hoitajien lisäksi yksiköstä löytyy myös jalkahoitajia ja ravitsemusterapeutteja. Sairaus kuormittaa, kun sitä hoitaessa täytyy tasapainoilla insuliinipistosten, ruuan ja liikunnan kanssa.
– Haluamme tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota diabeetikoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hoitoväsymys on aika tavallista ja diabeetikko saattaa kärsiä neulakammosta tai pelätä liian matalia tai korkeita verensokereita, kertoo Nyman-Klavus.
Diabetesdiagnoosit lisääntyvät vuosi vuodelta
Töitä diabeteksen parissa riittää, sillä Pohjanmaalla sitä sairastavia on pian 10 000. Luku on kasvanut yli 3000:lla viimeisen 10 vuoden aikana.
– Sairastavien määrä kasvaa sekä ykkös- että kakkostyyppien osalta. Arvio on, että todellisuudessa Pohjanmaalla voi olla jopa 13 000 diabeetikkoa. Nyt on erittäin tärkeä satsata kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja tukea mahdollisimman monin tavoin väestön terveellisiä elämäntapoja, sanovat Nyman-Klavus ja Käräjämäki.
Pohjanmaalla tehdään paljon tutkimusta. Tutkimusprojekti Botnia ja diabetesrekisteri Direva ovat osa Pohjanmaan diabetesyksikköä. Direvassa on tutkittu aikuisena sairastuneiden diabeteksen jakoa viiteen alatyyppiin ja siitä, miten hoito voitaisiin kohdentaa erityisesti korkean lisäsairausriskin ryhmiin.
– Tähän tutkimukseen liittyen on kevään aikana lähetetty tuhansille rekisteriin kuuluville kirje, johon toivomme mahdollisimman monen vastaavan, kertoo Käräjämäki. Diagnoosi tulee osalle yllätyksenä ja toiset taas arvaavat oireiden perustella sairastuneensa. Diabetesliiton sivuilta löytyvä riskitesti on hyvä tehdä, jos oma sairastumisriski mietityttää. Luotettavaa tietoa sairauteen liittyen löytyy Diabetestalo-verkkosivulta.
Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2022.
Teksti: Emilia Kemppainen
Kuvat: Christoffer Björklund
