Hyvinvointi osaksi laadukasta diabeteshoitoa
Toisen sukupolven diabeteshoitaja Susanne Söderback työskentelee Närpiössä äitinsä jalanjäljissä. Susannen äiti Maja Häggblom oli mukana aloittamassa diabeteksen tutkimusprojekti Botniaa 1990-luvulla. Botnia-projektin tavoitteena on ollut selvittää elintapojen ja perimän yhteyksiä diabeteksen syntyyn.
Yhteistyössä Botnia-projektin kanssa toimii Pohjanmaan hyvinvointialueen diabetesrekisteri Direva, joka tulee sanoista diabetes (di), rekisteri (re) ja Vaasa (va). Direvaan on vuodesta 2007 kerätty noin 7800 diabeetikon tiedot. Yhteistyössä Ruotsin vastaavan diabetesrekisterin kanssa Direva on merkittävässä osassa tutkittaessa diabeteksen jakoa viiteen alatyyppiin entisen kahden sijaan. Tutkimustyö tarkemman luokittelun ja yksilöllisemmän hoidon parissa jatkuu Botnia-tutkimuskeskuksessa tehtävillä tutkimuskäynneillä
Kysely kartoittaa arkea diabeteksen kanssa
Söderback on seurannut Botnia- ja Direva-tutkimuksia läheltä koko työuransa ajan ja osallistunut tutkimusryhmän kokouksiin. Pitkän, lähes 20 vuoden diabetesuran kypsyttämänä Susannelle syntyi halu entisestään kehittää omaa työtään diabeteshoitajana huomioimalla diabeetikko kokonaisvaltaisesti. Huomio on usein keskittynyt verensokeriin, vaikka täytyisi katsoa kokonaisuutta ja arvioida miten diabeetikko voi.
— Jos elämänlaatu on huono, ei ole usein voimavaroja satsata ja hoitaa diabetestakaan hyvin, Söderback toteaa. Innostuin Maria Svedbon luomasta kyselystä, joka on Ruotsissa käytössä kansallisen diabetesrekisterin kautta. Kyselyssä kartoitetaan sekä diabeetikon vointia ja voimavaroja, että hoitavan yksikön tarjoamaa tukea.
Tavoitteena kyselyn käytössä on saada tietoja diabeteksen hoitoon vaikuttavista tekijöistä, joita ei voi esimerkiksi verinäytteillä mitata. Lomakkeen kysymykset liittyvät siihen, miten diabetes vaikuttaa yleisesti henkilön elämään sekä siihen, millaista tukea diabeetikko saa hoitohenkilökunnalta ja miten se tukee omahoitoa. Kyselyssä keskitytään siis niin kutsuttuihin pehmeisiin kysymyksiin, joita ei voida perinteisin, numeerisin, menetelmin mitata.
Susanne Söderback sai Ruotsista luvan tuoda kyselyn Suomeen ja opinnäytetyötä varten kysely sekä suomennettiin että arvioitiin soveltuvuus diabeetikkojen parissa.
— Lomakkeen on oltava ymmärrettävä ja helppokäyttöinen, jotta sitä voitaisiin hyödyntää laajemminkin. Mikäli lomake osoittautuu toimivaksi ja kiinnostusta on, niin käyttöä voisi laajentaa koko Suomeen ja vertailla tuloksia eri hyvinvointialueilla.
Tulevaisuuden tavoitteena yksilöllinen hoito ja riittävä arjen tuki
Tutkimuksessa selvisi, että suomenkielelle käännetty kysely on helppo täyttää ja ymmärrettävä. Kyselyn toivotaan mahdollistavan entistä yksilöllisemmän hoidon, jossa huomioidaan aiempaa paremmin diabeetikon arki ja voimavarat sekä arvioidaan suhdetta potilaan ja hoitohenkilöstön välillä.
— Aika näyttää, miten voimme hyödyntää kyselystä saatavia tuloksia ja parantaa diabeetikoiden arkea sekä kehittää hoitoa entistä yksilöllisemmäksi, Susanne toteaa.
Söderback miettii vielä mahdollisia jatko-opintoja aiheen parissa tutkien elämänlaatueroja Direva-tutkimuksen diabeteksen alatyypeissä, mutta nyt on aika hengähtää välillä.
Susanne Söderback työskentelee diabeteshoitajana Pohjanmaan diabetesyksikön Närpiön toimipisteellä. Lisää diabetesyksikön toiminnasta voit lukea Kotikäynti-asiakaslehtemme numerosta 1/2022, johon tämäkin juttu liittyy.
