Hyvinvointialue haluaa toimia kestävästi
Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteet ja käytänteet ovat kehittyneet ja muotoutuneet vähitellen monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Sitä halutaan nyt tuoda esiin myös hyvinvointialueen toiminnassa.
– Monissa paikoissa kestävään kehitykseen liittyvät tehtävät on sisällytetty muihin työtehtäviin. Hyvinvointialueella kestävään kehitykseen halutaan panostaa ja siksi teenkin tätä täyspäiväisesti, Siirilä kertoo.
Taustalla vaikuttavat paitsi hyvinvointialueen, myös muiden toimielinten päätökset. Kestävän kehityksen työtä ohjaavat erilaiset lait, asetukset ja tavoitteet. Suomi esimerkiksi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Kestävä kehitys ei rajaudu kierrätykseen
Siirilän ensimmäiset kuukaudet työssä ovat kuluneet verkostoitumiseen ja jäte- sekä kestävän kehityksen suunnitelman aloittamiseen.
– Olen verkostoitunut paitsi hyvinvointialueen sisällä, myös sen ulkopuolella. Hyvien ideoiden ja toimintaperiaatteiden jakaminen auttaa eteenpäin tässä työssä, Siirilä toteaa.
Kansalliselta tasolta on tulossa myös esimerkiksi sote-puolelle oma jäteopas, joka antaa suuntaviivoja myös Siirilän työhön.
Vaikka työtehtäviin sisältyykin tekemistä jätteiden ja kemikaalien kanssa, Siirilä haluaa nostaa esiin sen, että kestävään kehitykseen liittyy paljon muutakin.
– Kestävä henkilöstösuunnittelu on iso osa tulevaisuutta, kuinka saamme ammattitaidon riittämään. Myös hankinnoissa täytyy pohtia, mitä materiaaleja taloon tuodaan. Tavaroiden elinkaarta on syytä miettiä hyvissä ajoin. Lisäksi verkkosivujen toiminnoilla on merkitystä, esimerkiksi videoiden katsominen vie paljon dataa, joka taas kuluttaa energiaa, Siirilä listaa.
Yhteistyöllä uusia, kestävämpiä tapoja toimia
Yhteistyö erilaisten ammattilaisten kanssa auttaa löytämään keinoja paitsi säästämiseen, myös toisella tavalla toimimiseen. Siirilä on insinöörikoulutuksen lisäksi alalla työskennellyt terveydenhoitaja, mikä auttaa hahmottamaan toimintakenttää.
– Nyt olen keskustellut esimerkiksi hygieniahoitajien kanssa suojakäsineiden käytöstä. Kumisia suojakäsineitä ei voi kierrättää, mutta voimme miettiä, onko tilanteita joissa niitä ei tarvittaisikaan. Voisiko käyttöä vähentää ja sitä kautta pienentää jätteen määrää? Joissakin tapauksissa työskentely voi olla jopa hygieenisempää ilman suojakäsineitä, Siirilä toteaa.
Ohjeistusten, tapojen ja toimintamallien muuttamisessa menee aikaa, mutta hyvinvointialueella halutaan aidosti tehdä työtä sen eteen, että toiminta olisi kestävää nyt ja tulevaisuudessa.