Kielelliset oikeudet toteutuvat hyvin ja se halutaan varmistaa jatkossakin
Omalla kielellä annettua ja palvelua ja hoitoa seurataan hyvinvointialueella muun muassa asiakaspalautteesta. Saadun palautteen perusteella hoidon ja palvelun omalla äidinkielellä koetaan toimivan erittäin hyvin. Asteikolla 0–5 asiakkaat antavat palvelulle arvosanaksi 4,6. Suullisen kommunikaation puutteisiin liittyviä vaaratapahtumailmoituksia oli vuonna 2023 0,3 % kaikista vaaratapahtumailmoituksista. Potilasasiavastaavat saivat kielellisen palvelun toteutumisesta 23 yhteydenottoa 948 yhteydenotosta.
Kielellisten oikeuksien toteutuminen on puhuttanut viime aikoina, kun ainoa yksikielisesti suomenkielinen vuodeosasto Laihialla päätettiin sulkea. Laihialaisia yleislääketieteen osastohoitoa tarvitsevia potilaita hoidetaan jatkossa ensisijaisesti Vaasan osastoilla.
– Alueemme asukkailla on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki osastomme ovat kaksikielisiä ja henkilöstön tulee täyttää myös kielelliset kelpoisuusvaatimukset. Meillä on tapoja tukea henkilöstöämme kielitaidon vahvistamisessa, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
Kielellisten oikeuksien toteutumiseen on tehty seuranta- ja arviointisuunnitelma, jossa seurataan viittä osa-aluetta: asiakaskokemusta, tapoja antaa palautetta, toimintamallien ja kyltitysten kaksikielisyyden tarkastamista laadunvalvonnassa, kielellisiä oikeuksia palveluun ohjautumisen prosesseissa sekä tulosten raportoinnin systemaattisuutta.
– Tehtävämme on turvata sekä suomen- että ruotsinkieliset palvelut. Tulemme seuraamaan tämän oikeuden toteutumista jatkossa entistäkin tarkemmin, sanoo laatujohtaja Mari Plukka.
Ennakkotieto: Alijäämä 2023 jää budjetoitua pienemmäksi
Hyvinvointialueen alkuperäinen talousarvio tehtiin ensimmäiselle toimintavuodelle 2023 23 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Ensimmäisen puolen vuoden toteuman ja ennusteen pohjalla, talousarvio muutettiin syksyllä 62 miljoonaa alijäämäiseksi. Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan alijäämää kertyi kuitenkin vain noin 40 miljoonaa euroa.
Ero budjetin ja toteuman välillä johtuu pääosin siitä, että vuoden aikana on ollut useita avoimia vakansseja, joihin ei ole saatu rekrytoitua työntekijää. Tämä tuo säästöä, mutta vaikeuttaa toimintaa. Lisäksi hyvinvointialue on saavuttanut asetetut säästövaatimukset.
– Olemme totta kai tyytyväisiä siihen, ettei alijäämä ole tätä suurempaa, mutta tulos ei anna meille syytä luopua säästöohjelmastamme, sanoo talousjohtaja Lena Nystrand.
Talouden suunnittelun tavoitteena on, että hyvinvointialueen kustannustaso sopeutetaan valtionrahoituksen tasolle ja kertyvät alijäämät ovat tasapainossa vuoteen 2026 mennessä, minkä jälkeen hyvinvointialueella on myös mahdollisuus investointeihin ja peruskorjauksiin.
Vuoden 2023 tilinpäätös käsitellään aluehallituksessa maaliskuussa ja aluevaltuustossa kesäkuussa.
Säästötavoitteet vuosille 2024 ja 2025 ennallaan
Kevään 2024 aikana suunnitellaan hyvinvointialueen palveluiden ja toiminnan kehittämisohjelman, tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelman seuraava vaihe. Se koskee vuosien 2025 ja 2026 aikana tehtäviä muutoksia. Hallitus hyväksyi suunnitelman ohjelman tekemiselle. Hallitus hyväksyi myös sopeutustason, joka on vuonna 2025 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 10 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, ja perustuu laskennalliseen tarpeeseen. Hyvinvointialueen tehtävä on tarjota lakisääteiset palvelut annetulla rahoituksella.
– Nämä säästöt ovat valtionrahoituksen puitteissa valitettavia mutta pakollisia. Säästöjen keskellä haluamme panostaa ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin ja kehittää digitaalisia palveluitamme. Niiden avulla vähennämme kalliiden palveluiden tarvetta, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
Muutosohjelmaa suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja kevään aikana siihen voivat osallistua myös asiakasraadit ja vaikuttamistoimielimet sekä luottamushenkilöt. Ohjelman luonnos valmistuu maaliskuussa, jolloin myös alueen kunnat voivat antaa lausunnon palveluverkkoon liittyvissä asioissa.
– Pohjanmaan asukkaat voivat luottaa siihen, että tarjoamme jatkossakin tukea, turvaa ja hoitoa niille, jotka sitä tarvitsevat, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
Yhteistoimintaneuvotteluissa 8,2 miljoonan säästö
Osana hyvinvointialueen muutoksia käytiin loppuvuoden 2023 aikana kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Ensimmäiset koskivat johtotehtävissä, asiantuntijatehtävissä ja hallinnossa työskenteleviä noin 1000 henkilöä. Näiden neuvottelujen säästötavoite oli 2 miljoonaa euroa. Toiset yhteistoimintaneuvottelut koskivat hyvinvointialueen muuta henkilöstöä, noin 7000 henkilöä. Näiden neuvottelujen säästötavoite oli 6,2 miljoonaa euroa.
Molemmat neuvottelut päättyivät 14.12.2023 ja neuvottelujen päättymisen jälkeen on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja sille henkilöstölle, joita toiminnan muutokset tai suorat säästötoimet koskivat.
Ennen neuvottelujen alkua arvioitiin henkilöstövähennysten olevan enintään 148 henkilötyövuotta. Neuvottelujen jälkeen henkilöstöresursseja on vähennetty 127,5 henkilötyövuotta. 8,2 miljoonan säästötavoite saavutettiin.
Neuvotteluilla oli seuraavat henkilöstövaikutukset:
Johtamis-, asiantuntija- ja hallinnollisissa tehtävissä on vähennetty 28 henkilötyövuotta:
- Neljääntoista tehtävään ei rekrytoida uutta henkilöstöä. Nämä tehtävät ovat joko olleet tyhjinä, niitä tekevä henkilö jää eläkkeelle tai henkilö on irtisanoutunut.
- Kymmenen henkilöä sijoitettiin toisiin työtehtäviin
- Neljä henkilöä irtisanottiin.
Muissa tehtävissä on vähennetty 99,5 henkilötyövuotta, josta
- 29,5 tehtävään ei rekrytoida uutta henkilöstöä. Nämä tehtävät ovat joko olleet tyhjinä, niitä tekevä henkilö jää eläkkeelle tai henkilö on irtisanoutunut.
- 68 henkilölle tarjottiin uutta tehtävää ja sijoitettiin työhön toiseen yksikköön
- Kaksi henkilöä irtisanottiin
– Hallituksen toiveiden mukaisesti painopiste oli hallinnon keventämisessä, mikä näkyy, kun vähennyksiä tarkastelee suhteessa henkilöstömäärään, sanoo HR-johtaja Ann-Charlott Gröndahl.
Säästötoimena tehtiin myös muutoksia 15 henkilön tehtävänimikkeeseen ja tehtävään ja sijaisbudjettia pienennettiin 1,3 miljoonalla eurolla.
– Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän suuren muutostyön suunnitteluun ja läpi viemiseen, sanoo Ann-Charlott Gröndahl.
Pelastuslaitoksen kehittämisohjelmalla muutoksia vastuujakoon
Pelastuslaitoksen toimialalla on syksyn ja talven aikana suunniteltu ja kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa kehittämisohjelma. Toimintaa organisoidaan uudelleen, eli pelastuslaitoksen organisaatiorakenne muuttuu ja virkatehtävien vastuut muuttuvat.
Taustalla on hyvinvointialueen johdon kevään ja syksyn aikana saamat yhteydenotot pelastuslaitoksen henkilöstöltä. Yhteydenotoissa henkilöstö on tuonut ilmi pidemmällä aikavälillä tapahtuneita puutteita muun muassa pelastuslaitoksen tiedonkulussa, työn jakautumisessa ja työhyvinvoinnissa.
Yhteydenotot johtivat kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli vahvistaa toimialan johtoa, parantaa sisäistä viestintää ja henkilöstön osallisuutta sekä varmistaa toimiva organisaatiorakenne ja vastuunjako.
Pohjanmaan pelastuslaitos on ja on koko ajan ollut toimintakykyinen ja kaikki operatiivinen pelastustoiminta toimii normaalisti.
Muutosten seurauksena Pohjanmaalle tullaan hakemaan uutta pelastusjohtajaa ja nykyinen pelastusjohtaja Tero Mäki siirtyy muutosjohtajan tehtävään vastaamaan merkittävistä järjestämistehtävistä.
Pelastuslaitoksen toimiala on yksi hyvinvointialueen yhdeksästä toimialasta. Se koostuu yksiköistä, jotka ennen hyvinvointialueen toiminnan käynnistymistä kuuluivat Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslaitokseen Pohjanmaan alueella.
Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui 19.2. Kokousmateriaali kokonaisuudessaan löytyy täältä.