Kouluterveyskyselyn tulokset tueksi ensi vuoden päätöksiin
Aluehallitus tarkasteli kokouksessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämän vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksia. Joka toinen vuosi toteutettava kysely keskittyy muun muassa nuorten elinoloihin, terveystottumuksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kyselyyn vastaavat perusopetuksen 4.-5. ja 8.-9. luokkien oppilaat sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen 1.-2. vuoden opiskelijat.
– Nämä tulokset antavat arvokasta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja ovat erittäin tärkeä tietolähde heitä koskevien palvelujen suunnittelussa ja toteutettujen toimenpiteiden seurannassa, kertoo lasten, nuorten ja perheiden sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.
Tuloksissa myönteisiä merkkejä
Nuorten osallisuudessa koulussa ja koulun kiusaamisen vastaisessa työssä näkyy myönteistä kehitystä. Samalla tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön ja huumeiden käytön yleisyys on laskenut.
Toisaalta huolenaiheita esiintyy myös. Fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolenpitäjien taholta kokevien lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen, ja monet ilmoittavat toistuvista kivuista ja säännöllisistä koulupoissaoloista. Myös seksuaalisen häirinnän esiintyminen on yleistä, ja useat internetin käyttöä koskevat indikaattorit ovat huolestuttavia. Osallisuus ja opiskeluhuollon palvelujen laatu koetaan heikommiksi kuin koko maassa keskimäärin.
– Perheväkivallan vähentäminen vaatii laajaa yhteistyötä sekä hyvinvointialueen sisällä että sen ulkopuolella. Olemme nimenneet vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on koordinoida lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä, ja aiomme muun muassa ottaa käyttöön MARAK-mallin perheväkivallan moniammatilliseen riskinarviointiin, Sjöström kertoo.
Meneillään on myös tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelman mukainen psykiatrisen sairaanhoitajan rekrytointi 7.-9. luokkia ja toista astetta varten, ja tavoitteena on, että nuorten avunsaanti paranee koulussa.
– Lisäksi keskustelemme nuorten kanssa siitä, miten opiskeluhuollon palveluja voidaan parantaa, Sjöström jatkaa.
Tarkemmat tulokset ja niiden syvällisempi analyysi esitellään ”Miten Pohjanmaa voi” -raportissa vuoden 2024 alussa. Näitä tuloksia hyödynnetään myös vuoden 2024 toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa, jotta alueen nuorille voidaan tarjota entistä parempia ja turvallisempia elinoloja.
Muutoksia asumispalveluiden palvelutyyppeihin
Aluehallitus on päättänyt muuttaa kaksi laitoshuollon yksikköä ympärivuorokautisiksi asumisyksiköiksi. Muutokset koskevat Tallmon palvelukeskuksessa sijaitsevaa Lönngårdenia sekä Maalahden Westerhemmet A:ta. Lisäksi Solgårdenin intervalliyksikkö Mustasaaressa muutetaan ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi, jossa tuotetaan lyhytaikaishoitoa.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa olevat asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa hyvinvointialueelle, ja yksikkötason vuokrahinnasta päättää aluehallitus. Muutokset astuvat voimaan 1.11.2023 alkaen, ja sen myötä Lönngårdenin ja Westerhemmet A:n asukasvuokra on 526,16 euroa kuukaudessa sisältäen vesi- ja sähkömaksun. Solgårdenin asukasvuokra vaihtelee 362,81 ja 485,91 euron välillä kuukausittain huonekoosta riippuen.
– Nämä muutokset ovat osa Pohjanmaan hyvinvointialueen pyrkimystä tarjota entistä parempaa hoitoa ja huolenpitoa alueen asukkaille, ja ne perustuvat voimassa olevaan sosiaalihuoltolainsäädäntöön, ikäihmisten sektorijohtaja Pia Vähäkangas kertoo.