Kuntoutuminen kotioloissa vaatii motivaatiota
Keijo Rautola, 85, vie jalkansa toisen viereen, uudestaan ja uudestaan. Sitten hän ottaa rollaattorin istuinosasta käsillä tukea ja nousee varpailleen. Tällä kertaa hän jumppaa omatoimisesti, mutta hän on myös saanut fysioterapeutilta etäkuntoutusta tablettitietokoneen kautta.
Rautolalle tehtiin joulukuussa polven tekonivelleikkaus ja nyt hän kehittää tasapainoaan ja voimistaa jalkojen lihaksia. Ennen leikkausta hän kaatui kauppareissulla. Rautola harjoittelee määrätietoisesti ja on edistynyt mallikkaasti.
– Haluan mennä ulos kävelylle rollaattorin kanssa ilmojen lämmettyä. Se on tavoitteeni juuri nyt.
Parin viikon sairaalajakson jälkeen Rautola pääsi palaamaan asuntoonsa senioritaloon Vaasan keskustassa. Kotiin palaamisen mahdollisti tehostettu kotikuntoutus, jonka kautta asiakas saa hoitoa ja kuntoutusta moniammatilliselta tiimiltä kodissaan.
– Autamme asiakasta saamaan mielekkään arjen. Elämän ei pidä olla pelkkää selviytymistä päivästä toiseen, toimintaterapeutti Noora Nousiainen sanoo.
Ei turhaa hötkyilyä
Useimmat tehostetun kotikuntoutuksen asiakkaat ovat ikäihmisiä. Koska kyseessä on terveyspalvelu, sen saaminen ei edellytä sosiaalihuollon palvelupäätöstä. Sen sijaan asiakkaalla ei saa olla akuuttia tarvetta sairaalahoidolle ja hänen tulee olla lääkärin arvion mukaan kuntoutettavissa.
Kuntoutusjakso alkaa asiakkaan toimintakyvyn ja perussairauksien kartoituksella. Hoitajat ja terapeutit kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaan toiveita ja suunnittelevat, mitkä apuvälineet ja toimenpiteet voivat auttaa saavuttamaan ne. Tiimillä on myös mahdollisuus saada tukea lääkäriltä matalalla kynnyksellä.
Kuntoutuksen onnistuminen edellyttää asiakkaan omaa motivaatiota.
– Voimme antaa apua ja tukea, mutta tärkein panos tulee asiakkaalta itseltään. Hän on aina päätähti, vaikka otamme tietysti huomioon myös läheisten näkemykset, lähihoitaja Marianne Karlsson sanoo.
Hyvinvointialueen ammattilaisten käynnit asiakkaan luona riippuvat aina sen hetken tarpeesta. Terveydenhuollon palveluiden lisäksi asiakas saa apua arkisissa askareissa, kuten pukeutumisessa, suihkussa käymisessä ja vuoteen sijaamisessa.
Kuntoutus on tehokkainta, kun se tapahtuu oikeaan aikaan.
Noora Nousiainen
Oman kodin puuhat tarjoavat usein hyvän mahdollisuuden erilaisiin liikeharjoitteisiin. Asiakas saa myös kotitehtäviä, joita hänen pitää pyrkiä harjoittelemaan ennen seuraavaa käyntiä.
– Meillä on aikaa olla läsnä ja kohdata asiakas yksilönä. Työskentelin aiemmin kotihoidossa ja siellä aikataulut ovat tiukempia, Karlsson sanoo.
Sairaalajakson jälkeen passivoituu helposti, kun on tottunut olemaan hoidettavana ja ruokakin on tarjoiltu valmiiksi. Kotona hyödyllistä liikettä ja tekemistä on enemmän, kun voi vaikkapa kastella kukkia tai kävellä avaamaan oven yllätysvierailulle tulevalle naapurille.
– Tehostetussa kotikuntoutuksessa hoitaja ei tee asiakkaan puolesta asioita, joihin hän oikeanlaisella harjoittelulla ja rohkaisulla kykenisi itsekin. Asioiden uudelleen omaksuminen saa viedä aikaa, Karlsson sanoo.
Rollaattori vaatii harjoitusta
Ennen leikkaustaan Keijo Rautola liikkui kävelykepin tuella. Nykyisin hän käyttää apunaan rollaattoria. Hän on harjoitellut jarrutusta ja parkkeerausta Noora Nousiasen ja fysioterapeutin kanssa, jotta kulkuväline olisi aina käden ulottuvilla.
– Keijo on lisäksi saanut suihkutuolin ja wc-istuimen korokkeen, ne ovat aika tyypillisiä apuvälineitä, Nousiainen sanoo.
Hän ja hänen kollegansa saavat usein käyttää luovaa ajattelua löytääkseen turvallisia ja asianmukaisia ratkaisuja asiakkaan kotona. Vaikka kotiympäristössä tapahtuva kuntoutus on usein monipuolisempaa kuin sairaalassa tehtävät harjoitteet, molemmille on paikkansa.
– Ennen kotiutumistaan asiakkaan pitää olla sellaisessa kunnossa, että hän pärjää meidän käyntiemme välisinä aikoina. Kuntoutus on tehokkainta, kun se tapahtuu oikeaan aikaan.
Tehostettu kotikuntoutus kestää 4–5 viikkoa. Mikäli asiakkaan kotona ei kuntoutuksen päättyessä käy kotihoito eikä hän saa muita jatkoapuja, henkilökunta tekee hänelle seurantasoiton kuukauden tai parin kuluttua. Asiakkaan avuntarpeet kartoitetaan uudelleen, jos puhelu herättää huolta.
Rautolan kuntoutus on edennyt hienosti ja tehostettu kotikuntoutus on jo hänen osaltaan päättynyt.
Hän on kiitollinen saamastaan tuesta ja epäilee, ettei olisi kuntoutunut yhtä hyvin ilman sitä.
– Työntekijät ovat olleet oikeita enkeleitä. En ollut laskenut sen varaan, että saisin näin hyvää apua sairaalajakson jälkeen.
Tällä hetkellä tehostettua kotikuntoutusta on tarjolla Vaasassa ja Pietarsaaressa. Mikäli pilottijakson tulokset ovat hyviä, malli on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön koko Pohjanmaalla.
Arkiset puuhat täyttävät Rautolan päivät
Aktiivisen kuntoutusjakson jälkeen Keijo Rautola saa apua kotihoidolta kerran viikossa. Arki rullaa leppoisaan tahtiin. Hän on osallistunut jonkin verran asuintalossaan järjestettyyn ohjelmaan, mutta suurin osa ajasta kuluu ruoanlaittoon ja muihin perusaskareisiin.
– Tilaan ruokatarvikkeet kotiinkuljetuksena ruokakaupasta. Aiemmin he jättivät kassit oven ulkopuolelle, mutta nykyään ne tuodaan keittiöön asti. Joku tehostetusta kotikuntoutuksesta taisi sanoa heille siitä.
Inspiraation iskiessä hän ottaa esille kannettavan tietokoneensa ja kirjoittaa puhtaaksi isoisänsä päiväkirjoja. Isosisä lähti merille 16-vuotiaana ja koki matkoillaan esimerkiksi Australiaan ja Afrikkaan seikkailun, jos toisenkin.
Rautola itse sai epilepsian jo lapsena, minkä vuoksi hän ei voinut valita samaa ammattia.
– Työskentelin kehräämössä ja moottoritehtaalla, jossa kokosin toimituksia. 48-vuotiaana jäin sairauseläkkeelle, kun aloin saada kohtauksia useammin myös työajalla.
Rautola on tehnyt yli sata matkaa Välimerelle ja eksoottisempiinkin kohteisiin, kuten Uzbekistaniin. Nykyään hän tekee lähinnä mielikuvitusmatkoja. Hän seuraa uutisia ja katsoo mielellään tv:stä saksalaisia rikossarjoja, kuningatarjäätelöä kyytipoikana.
Sunnuntaisin hän soittelee yleensä nuoremman poikansa kanssa. Tämä asuu perheineen Stavangerissa Norjassa.
– Ehkä hän voisi tulla tänne tai minä lähteä sinne kesällä? Minulla ei ole vaikeuksia saada aikaa kulumaan, mutta olisi mukavaa saada vieraita vähän useammin.
Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2024
Teksti: Marina Wiik
Kuvat: Christoffer Björklund