Maailman mielenterveyspäivä muistutti mielen tärkeydestä
Maanantaina 10.10. vietettiin maailman mielenterveyspäivää. Vuotuisella teemapäivällä halutaan muistuttaa, että jokaisen huoli on tärkeä ja mielen hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta.
Erilaiset yhteiskunnalliset kriisit kuten sota, pandemia ja ilmastonmuutos voivat herättää vaikeita tunteita kuten pelkoa, surua ja ahdistusta. Omaa jaksamista kannattaa vaalia myös vaikeampina aikoina, jottei taakka kasva ylivoimaiseksi. Jos omat voimavarat eivät riitä, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Pohjanmaan hyvinvointialueen psykososiaalisten palveluiden yhteystiedot löytyvät täältä.
Kuinka omaa mielenterveyttä voi edistää?
Arjessa voi tietoisesti tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi mielenterveydelle. Psykologi Anna-Maria Hjerpe ohjeistaa huolestuneita tai stressaantuneita tekemään seuraavia asioita:
Pysähdy
Erilaisten tunteiden äärelle on tärkeä pysähtyä ja kysyä itseltäsi, miten voit? Kuinka kauan olet voinut näin? Mitkä asiat elämässäsi lisäävät kuormitusta? Mitkä taas ovat asioita, jotka saavat sinut voimaan paremmin?
– Kannustan kaikkia huolestuneita pysähtymään ja miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja sellaisia, joihin voi itse vaikuttaa. Emme voi suoranaisesti vaikuttaa yhteiskunnallisiin kriiseihin, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten elämme omaa elämäämme. Kannattaa pohtia, mitkä asiat antavat sinulle energiaa ja saavat voimaan paremmin, Hjerpe toteaa.
Puhu ja tapaa muita ihmisiä
Niin ilot kuin surutkin kannattaa jakaa. Jos on huolia, kannattaa ne sanoa ääneen toiselle henkilölle.
– Keskusteleminen auttaa jäsentämään ajatuksia ja käsittelemään tunteita. Asioista voi puhua esimerkiksi ystävälle, perheenjäsenelle, kumppanille tai työkaverille – tärkeintä on, että toiselle on helppo puhua ja häneen voi luottaa, kertoo Hjerpe.
Usein myös muiden ihmisten seura tekee hyvää, minkä vuoksi sosiaalisista suhteista ja harrastuksista kannattaa pitää kiinni.
Pohdi älylaitteiden käyttöäsi
Jatkuva uutisten lukeminen ja sosiaalisen median käyttö voi lisätä stressiä ja pahentaa esimerkiksi ahdistuneisuutta. On hyvä miettiä, mikä on itselle sopiva määrä lukea uutisia ja käyttää eri sovelluksia. Myös käytön ajankohtaa on hyvä miettiä, sillä esimerkiksi uutisten lukeminen myöhään illalla voi huonontaa tulevan yön unta.
Myös sitä, että vertailee itseään muihin sosiaalisen median perusteella, kannattaa välttää.
– On hyvä muistaa, että monet päivittävät sosiaalista mediaa vain silloin, kun asiat menevät hyvin. Tämä voi helposti saada meidät vertailemaan itseämme muihin ja voi saada oman elämän näyttämään jollain tavalla huonommalta, Hjerpe kertoo.
Pidä kiinni rutiineista
Hyvästä ravinnosta ja säännöllisistä ruoka-ajoista kannattaa pyrkiä aina pitämään kiinni. On hyvä syödä monipuolista ruokaa ja säännöllisesti, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Myös riittävästä unenmäärästä on tärkeää huolehtia, jotta päiväaikainen jaksaminen ei kärsi liian vähäisen levon vuoksi. Vapaa-ajalla kannattaa pyrkiä rentoutumaan mukavien asioiden parissa.
– Kannattaa harrastaa liikuntaa ja ulkoilla omaa jaksamista kuunnellen. On hyvä valita sellaisia lajeja ja liikuntamuotoja, joista todella pitää ja joista tulee hyvä olo. Jos olo on kuormittunut, kannattaa suosia kevyempiä lajeja ja keskittyä esimerkiksi kävelyyn ja kehonhuoltoon, toteaa Hjerpe.
Kriisit kuormittavat mieltä
Useimmat kohtaavat elämän aikana jonkinlaisia kriisejä. Kriisi voi liittyä henkilökohtaiseen elämään kuten esimerkiksi läheisen ihmisen kuolemaan, ihmissuhteen päättymiseen tai sairastumiseen. Kriisi voi olla myös yhteiskunnallinen ilmiö kuten sota, pandemia tai ilmastonmuutos.
– On yksilöllistä, miten kriisitilanteeseen reagoi. Osa reagoi kriisitilanteissa voimakkaammin erilaisilla tunteilla, kun taas osa lamaantuu eikä välttämättä heti tunne mitään. Osa ihmisistä jatkaa elämistä normaalisti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää reagointitapaa, Hjerpe kertoo.
Kriisin hetkellä kannattaa tarkastella sitä, miten on selviytynyt aikaisemmista vaikeista tilanteista elämässä. On hyvä miettiä mitä teki viimeksi, jotta pääsi tilanteessa eteenpäin. Hjerpen mukaan keinot, jotka ovat aiemmin auttaneet voivat toimia myös nykyisessä tilanteessa.
Epävakaina aikoina kriisit tulevat voimakkaasti eteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja uutisissa.
– Katastrofiajattelu vahvistaa usein negatiivisia tuntemuksia. Sellaisina hetkinä on tärkeää pysähtyä ja kysyä itseltään, että onko tässä hetkessä ja nyt jotain sellaista, jota tulisi juuri nyt pelätä. Aika monesti vastaus on ei. On hyvä pysähtyä näkemään, mitä tässä hetkessä todella tapahtuu, Hjerpe kuvailee.