Omatoiminen varautuminen
Vesistötulvat kehittyvät Suomessa yleensä pitkään jatkuneiden sateiden tai lumen sulamisen seurauksena. Yleisimmin tällainen tulva on …
Omatoimista varautumista tekevät yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Yksinkertaisimmillaan se on meidän jokaisen varautumista erilaisiin onnettomuus- ja uhkatilanteisiin omissa kodeissamme.
Omatoimisen varautumisen merkitys on myös poikkeusoloissa tärkeä. Rakennuksen omistaja tai haltija, virastot ja laitokset ja yritykset ja yhteisöt ovat velvollisia varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Erikseen määritellyissä kohteissa on laadittava pelastussuunnitelmat, joissa selvitetään miten vaaratilanteita ehkäistään ja miten toimitaan erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Normaaliaikana voimme kohdata monia erilaisia turvallisuuteemme vaikuttavia häiriötilanteita. Tyypillisimpiä tilanteita ovat mm. sähkökatkot, lämmönjakelun katkokset ja vesikatkokset. Häiriöitä aiheuttavat erityisesti luonnonolosuhteet kuten myrskyt, ukkonen ja puihin keräytyneet lumikuormat. Häiriö voi johtua myös laitteistojen vioista tai suunnitelluista huolto- ja korjaustöistä.
Hyödyllistä tietoa arkielämän onnettomuuksien ja varsinkin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn löytyy esim. Kodin turvaoppaasta, joka on sisäministeriön ja Suomen pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ylläpitämä verkkopalvelu. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.