Siirry sisältöön

Perhehoitoon voidaan sijoittaa joko huostaanotettu tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu lapsi. Syyt siihen, että lapsi tai nuori ei voi asua kotonaan, voivat olla monenlaisia. Ne voivat johtua muun muassa vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, muista perheen ongelmista, vanhemman sairaudesta tai kuolemasta. 

Sitä, miten pitkään lapsi tulee asumaan sijaisperheessä, on vaikea tietää sijoituksen alussa. Sijaishuollon tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin biologiseen syntymäperheeseen, mutta joskus tämä tavoite voi näyttää haastavalta jo sijoituksen alkuvaiheessa. 

Kiinnostaisiko perhehoitajana toimiminen? 

Ota meihin yhteyttä! Täytä alla oleva lomake ja lähetä se meille postilla tai sähköpostilla. Lomake ei vielä ei vielä sido sinua mihinkään. Otamme sitten yhteyttä sinuun ja kerromme lisää perhehoidosta sekä vastaamme kysymyksiisi. Voit tietenkin myös soittaa meille. 

Perhehoitajan tehtävät

Perhehoitaja antaa kotinsa kasvuympäristöksi lapselle tai nuorelle lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, jopa lapsen aikuisuuteen saakka. Perhehoitaja pitää huolta lapsesta osana omaa perhettään. 

Perhehoitaja antaa lapselle tai nuorelle huolenpitoa, hoivaa, aikaa ja välittämistä sekä tukea tunne-elämään ja arkeen. Lapsella tulee olla mahdollisuus ilmaista surua, huolta, vihaa, pelkoa ja muita tunteita ja aikuinen pystyy vastaanottamaan tunteet. 

Perhehoito toteutetaan kunnan toimeksiannolla. Perhehoitaja jakaa vastuuta ja vanhemmuutta lapsesta sosiaaliviranomaisten ja syntymävanhempien kanssa. Sosiaaliviranomaisilla on ylin vastuu sijoitetusta lapsesta. Tärkeä osa tehtävää on tehdä yhteistyötä sosiaaliviranomaisten, päivähoidon, koulun, terveystoimen ja harrastustoiminnan kanssa. Tämän lisäksi perhehoitaja on yhteistyössä ja tukee lapsen yhteyttä syntymävanhempiin, sisaruksiin, sukulaisiin ja ystäviin. 

Tavalliset, turvalliset, terveet aikuiset, joilla on vakaa elämäntilanne ja tavallinen arkielämä voivat ryhtyä perhehoitajaksi. Perhehoitoon tarvitaan erilaisia perheitä. Perhehoitaja voi olla avio- tai avoliitossa, yksin asuva tai uusperhe. Perhehoitajalla voi olla omia lapsia tai olla lapseton, voi asua kaupungissa tai maalla. 

Tärkeintä tehtävään ryhtymisessä on halu sitoutua tehtävään. Perhehoitajalta toivotaan kiinnostusta, ymmärrystä ja empaattista suhtautumista lasta kohtaan. Lapsi tarvitsee aikaa, kärsivällisyyttä ja kunnioittavaa kohtaamista aikuiselta. 

Perhehoidossa hoidettavien määrä voi olla enintään neljä. Hoidettaviin lasketaan perhehoidossa olevat lapset ja nuoret, omat alle kouluikäiset lapset sekä muusta syystä omassa kodissa hoidettavat iästä riippumatta esimerkiksi kehitys- tai liikuntavammaiset. 

Perhehoitajaksi haluava valmennetaan ennakkoon, Vaasassa käytämme PRIDE-valmennusta. Ennen valmennusta tarkistetaan sosiaali-, poliisi- ja rikosrekisterimerkinnät sekä pyydetään perhehoitajaksi haluavalta tietoja terveydentilasta. PRIDE-valmennus on prosessi, joka koostuu yhdeksästä teemallisesta ryhmätapaamisesta, kotikäynneistä ja kotitehtävistä. 

Valmennus ei vielä sido perhehoitajaksi, vaan valmennuksen aikana arvioimme yhdessä halukkuuttasi ja valmiuksiasi ryhtyä perhehoitajaksi. Lopussa teemme suullisen ja kirjallisen loppuarvioinnin. Sitten yhdessä päätämme ryhdytkö perhehoitajaksi. 

Perhehoitaja on osa työtiimiä, joka Vaasassa koostuu perhehoidon johtajasta, sosiaalityöntekijästä, sosiaaliohjaajista ja kehityspsykologian asiantuntijasta. Tämän lisäksi perhehoitaja tekee yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Aina löytyy joku, kenen puoleen voi kääntyä saadakseen tukea. Tämä ei ole tehtävä, joka perhehoitajan tulee hoitaa itsenäisesti. 

Vaasassa perhehoitajat saavat monipuolista tukea koko sijoituksen ajan. Se on suunnitelmallista ja kuuluu kaikille. Sijoituksen alussa perhehoitaja saa vahvaa alkutukea, jonka jälkeen jatkuu säännöllinen yhteydenpito, ryhmämuotoinen vuorovaikutustuki, vertaistuki, erilaiset koulutustilaisuudet, yksilöllinen tuki ja ohjaus sekä mahdollisuus työnohjaukseen. 

Lisäksi tarjoamme tarpeen mukaan tukea myös syntymävanhemmille, lapsille ja nuorille sekä heidän ympärillään oleville tärkeille aikuisille, kuten päiväkodin henkilöstölle ja opettajille. 

Toimeksiantosopimus ja palkkio 

Toimeksiantosopimus tehdään ennen lapsen sijoittamista. Siinä perhehoitaja ja sijoittava kunta sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosuhde ei kuitenkaan ole työsuhde. Perhehoitaja saa taloudellista korvausta tehtävästä käynnistämiskorvauksena, hoitopalkkiona ja kulukorvauksena. Perhehoitajalla on myös oikeus vapaaseen. 

Yhteystiedot

Perhehoidon johtaja Jouni Riitijoki, jouni.riitijoki@ovph.fi, puh.  0404862419 

Perhehoidon sosiaalityöntekijä Camilla Helsing-Isaksson, camilla.helsing-isaksson@ovph.fi, puh.   0401681568 

Perhehoidon sosiaalityöntekijä Sofia Mellberg-Kultti, sofia.mellberg-kultti@ovph.f i, puh. 0401845898 

Kehityspsykologian asiantuntija Pamela Antila, pamela.antila@ovph.fi , puh.  0406324645 

Perhehoidon sosiaaliohjaaja Essi Peurala, essi.peurala@ovph.fi , puh. 0406897756 

Perhehoidon sosiaaliohjaaja Tea Pettersson, tea.pettersson@ovph.fi, puh.  0406897852 

Perhehoidon sosiaaliohjaaja Mikaela Forsberg, mikaela.forsberg@ovph.fi , puh. 0401940425