Perheneuvola

Parisuhde

• Parisuhde alkaa yleensä ihastumisesta ja rakastumisesta, ja se muuttuu kumppanuudeksi. Jokainen parisuhde on kumppaniensa kaltainen. Jotta parisuhde säilyy vakavana, se vaatii yhteistä aikaa, huoltamista ja kommunikaatiota.
• Riitelyn määrä kasvaa, kun parisuhde etenee. On helpompi näyttää tutulle ja läheiselle ihmiselle myös vihan tunteita. Ellei asioista pystytä puhumaan ja ratkaisemaan riitoja, voidaan päätyä eroamaan.
• Alun lähestymisen jälkeen parisuhteessa syntyy eriytymisvaihe, joissa puolisot huomaavatkin, että he ovat erilaisia ihmisiä. Kun jaksetaan selvittää parisuhteen karikot, voidaan lähestyä toisiaan uudelleen.
• Hyväksytään toisen erilaisuus ja siirrytään syvempään kumppanuuteen. On hyvä antaa toiselle sekä tilaa että omaa aikaa. Opetellaan kunnioittamaan toista ja hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on.

 Tärkeimpiä asioita parisuhteessa:

• Kommunikaatio: Avoin ja rehellinen keskustelu on perusta hyvälle parisuhteelle. Kumppanin kanssa voidaan ja tulee puhua tunteista, ajatuksista ja tarpeista avoimesti. Pari kuuntelee toisiaan aktiivisesti.
• Luottamus: Luottamus on välttämätön kulmakivi parisuhteen kestämiselle. Kumppanien tulee voida luottaa toisiinsa. Tärkeätä on, että omat salaisuudet ja tunteet ovat turvassa.
• Kunnioitus: Kunnioitetaan toistensa rajoja, mielipiteitä ja tunteita, vaikka ei oltaisikaan aina samaa mieltä.
• Sitoutuminen: Sitoutuminen merkitsee sitä, että molemmat osapuolet ovat valmiita panostamaan suhteeseen ja tekemään töitä sen eteen.
• Yhteiset arvot ja tavoitteet: Yhteisillä arvoilla ja tavoitteilla luodaan yhteistä suuntaa elämässä.
• Intimiteetti: Intimiteetti tarkoittaa fyysistä ja henkistä läheisyyttä. Hyvässä parisuhteessa kumppanit kokevat olevansa lähellä toisiaan, ja he jakavat tunteitaan ja ajatuksiaan.
• Huumori: Huumorilla on tärkeä osa hyvää parisuhdetta. Kun nauretaan ja jaetaan iloa toisen kanssa, se auttaa pariskuntaa selviytymään vaikeuksista ja luomaan positiivista ilmapiiriä.

Riitely parisuhteessa

Arjen keskellä voi parisuhteessa tulla usein erimielisyyksiä. Joskus erimielisyydet muuttuvat pahemmiksi riidoiksi, ja sitä kutsutaan noidankehäksi. Tällaiset riidat toistuvat, noudattavat samanlaista kaavaa ja laukeavat yleensä sanalaisissa tilanteissa. Silloin riidat jäävät usein ratkaisematta. Voidaan riidellä kumppanin kanssa arkisista asioista, vaikka riidan taustalla todellisuudessa ovat täyttymättömät toiveet tai vaikeat tunteet. Jotta noidankehän voi katkaista, tarvitaan keskustelua, jossa pyritään ymmärtämään toisen tunteita ja erimielisyyksien todellisia syitä.

Kannattaa opetella kunnioittamaan kumppania, vaikka hän ei olisikaan täydellinen alusta alkaen, ja kannattaa muistaa, ettei toista voi muuttaa. Asioista voidaan puhua uudelleen ja uudelleen, ja voidaan harjoitella ilmaisemaan omia tarpeitaan selkeämmin. Tässä tilanteessa suositellaan myös pariterapiaa ja parisuhdekursseja.

Miten riidellään rakentavasti:

• Riita kannattaa käsitellä loppuun asti, kun se alkaa.
• Pysytään asiassa. Ei haukuta toisen heikkoja kohtia, ei kaivella vanhoja asioita eikä haukuta toisen sukulaisia.
• Kuunnellaan toista, ei keskeytetä.
• Ei haukuta tai nimitellä toista.
• Vältetään ilmaisuja: aina, et koskaan, taas tai joka päivä.
• Kerrotaan omista tunteista ja siitä, mikä niitä aiheuttaa.
• Jos riitely alkaa karata käsistä, otetaan tauko ja jatketaan, kunnes ollaan rauhoituttu.
• Jatketaan riitely loppuun asti, vaikka olisi pidetty hengähdystauko.
• Hyväksytään, että aina ei päästä yksimielisyyteen.
• Mietitään, olisiko jonkinlainen kompromissi mahdollinen.
• Nähdään oma vastuu riidan alkamisesta ja tullaan vastaan.
• Pyydetään ja annetaan anteeksi.

Riitely ei saa olla pelottavaa tai uhkaavaa. Jos käytetään väkivaltaa, rikotaan lakia. Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai hengellistä. Jo pelkkä väkivallan näkeminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Lapsi voi nähdä, kuulla tai olla osallisena väkivallassa.

Vanhemmuus ja parisuhde

Pitkissä parisuhteissa tapahtuu monenlaisia elämänmuutoksia. Vähitellen tulee toive lapsen hankkimisesta. Kumppanin kanssa kannattaa puhua mahdollisesta lapsen hankkimisesta.

Parisuhde muuttuu, kun syntyy uusi perheenjäsen. Parisuhteessa ollaan usein tyytymättömämpiä, kun syntyy ensimmäinen lapsi. Tätä ei silti tarvitse pelästyä, koska uusi jäsen vie oman tilansa. Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa saattavat olla raskaita, kun yöunet jäävät vähiin. Riitoja voi tulla herkemmin. Vaikka on kuvitellut perhe-elämää ja ennakoinut sitä, ei voinut odottaa tällaista muutosta. Vaikka lapsi tuo valtavan määrän iloa ja onnellisuutta vanhemmilleen, se tuo myös huolia ja murheita. Arjessa joku päivä sujuu hyvin ja toisena päivänä se sujuu heikommin.

Vähitellen parisuhteessa syntyy vanhemmuuden liitto. Pieni lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan, ja se on voimia vievää puuhaa. Sen tueksi tarvitaan keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta toisiaan kohtaan. Vanhempien on hyvä ottaa omaa aikaa itselleen suhteen huoltamiseksi perhearjen keskellä.

Vanhemman omat voimavarat

Lapsiperheen arki voi olla raskasta, ja huolia voi aiheuttaa raha, työnjako sekä vähäinen oma aika. Jos uupumus jatkuu pitkään, apua kannattaa hakea esimerkiksi perheneuvolasta tai terveysasemalta. Vanhemman jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää: oma aika, ystävien tapaaminen ja harrastukset antavat voimia.

Myös parisuhteelle on hyvä varata aikaa, esimerkiksi pyytämällä apua lastenhoitoon ja viettämällä aikaa yhdessä. Arjessa kannattaa keskittyä välttämättömiin kotitöihin, eikä kaiken tarvitse olla täydellistä. Kotitöiden epätasainen jakautuminen puolison kanssa voi kuormittaa erityisesti naispuolista kumppania ja aiheuttaa ristiriitoja.

Vinkkejä arkeen:

• järjestä itsellesi aikaa
• Jos sinulla on puoliso, järjestäkää yhteistä aikaa
• rentoudu säännöllisesti
• kerro huolistasi
• pyydä apua lastenhoitoon
• pidä kiinni omista harrastuksistasi ja kiinnostuksen kohteista
• hae tarvittaessa apua

Lähteet: MLL, HUS, Väestöliitto

Kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhde alkaa rakentua, kun lapsi syntyy. Tärkeimmät vuodet lapsen elämässä lapsen kiintymyssuhteen luomisessa ovat puolivuotiaasta neljään ikävuoteen. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi kokee, että hänestä välitetään aidosti. Vaikka hän kiukustuu, niin häntä ei hylätä. Lapsi saa suuttua, mutta hän ei saa lyödä ketään tai rikkoa tavaroita. Aikuinen ohjaa häntä ja ottaa vastaan voimakkaita tunteita. Hän asettaa turvalliset rajat ja lohduttaa, kun lasta harmittaa. Turvallinen aikuinen auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan. Rauhoituttuaan lapsi voi puhua tilanteesta aikuisen kanssa. Turvallisesti kiintynyt lapsi on itsenäinen suhteessa ikäänsä.

Turvattomasti kiintynyt lapsi voi ulospäin näyttää reippaalta, mutta hän ei osaa hakea turvaa ja tukea aikuiselta, kun hänen pitäisi. Hänet on jätetty monessa asiassa yksin liian pienenä, jolloin hänelle on kehittynyt välttelevä kiintymyssuhde. Aikuisena hänellä saattaa olla jännitys-tai pelkotiloja ja hän pyrkii miellyttämään muita. Lapselle voi kehittyä myös ristiriitainen kiintymyssuhde, jossa lapsi takertuu ja on ärtyinen. Aikuinen kokee hänen käytöksensä vaikeaksi. Lapsi saattaa kitistä, ja kiihtyneenä häntä on vaikea rauhoittaa. Lasta ei ole kuunneltu pienenä, ja häntä on kohdeltu epäjohdonmukaisesti. On voinut  tapahtua myös kaltoinkohtelua.

Tue lapsen toivottua käytöstä

Vanhempien tärkeä tehtävä on auttaa lasta oppimaan tunteidensa hallintaa. Lapsi ei vielä osaa säädellä omia tunnetilojaan, joten hän tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Lapsi kaipaa myös vanhempiensa huomiota — jos hän ei saa sitä riittävästi, hän saattaa alkaa kiukutella saadakseen sitä. Kun lapsi käyttäytyy hyvin, on tärkeää huomata se ja kehua häntä. Kiitos ja kannustus vahvistavat lapsen käsitystä siitä, että hän osaa toimia oikein ja pystyy hallitsemaan omia tunteitaan.

Esimerkki:
Jos lapselle on nousemassa itkupotkuraivari, mutta hän onnistuukin rauhoittumaan itse, on se suuri voitto. Lapsi saattaa vielä vähän itkeä tai harmitella, mutta välttää kuitenkin isomman kohtauksen. Silloin aikuisen kannattaa sanoa lapselle, kuinka hienosti hän toimi, ja kiittää häntä siitä.

Selkeät säännöt ja johdonmukaisuus

Selkeät säännöt auttavat lasta ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan. Vanhemmat voivat olla joustavia, mutta perusrajojen tulee olla selvät ja pysyvät. Jos säännöt muuttuvat jatkuvasti tai ovat epäjohdonmukaisia, lapsen on vaikea tietää, miten pitäisi toimia.

Jos lapsen käyttäytymisestä seuraa jokin seuraamus, sen tulisi aina liittyä itse tekoon.
Esimerkki: jos lapsi heittää ruokaa lattialle, hänen tehtävänsä on siivota se pois.

Joskus vanhempi voi antaa periksi, eikä siitä synny haittaa, jos se tapahtuu harvoin. Kuitenkin johdonmukaisuus on lapselle aina turvallisinta, selkeintä ja tehokkainta.

Toiminta haastavissa tilanteissa

Jos lapsi käyttäytyy epätoivotulla tavalla, kannattaa ensin arvioida, kuinka vakava tilanne on.

• Jos lapsi esimerkiksi lyö toista lasta, aikuinen ohjaa hänet rauhallisesti mutta päättäväisesti pois tilanteesta.
• Jos lapsi haluaa kaupassa jonkin esineen, vanhempi voi ehdottaa jotakin muuta tilalle.
• Kun lapsi on rauhoittunut, tilanteesta voidaan keskustella yhdessä.

Kasvatus toimii parhaiten silloin, kun tilanne on rauhallinen ja lapsi pystyy ottamaan ohjausta vastaan.

Kasvatus ja vanhemmuus

Vanhemmat vaikuttavat lapseensa omalla toiminnallaan, ja kasvatuksen tavoitteena on auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa, mikä on oikein ja väärin sekä mitkä asiat ovat arvokkaita. Kasvatukseen vaikuttaa myös lapsen temperamentti, ja vanhemmat voivat tietoisesti pohtia, millaisia arvoja ja toimintatapoja haluavat siirtää omasta lapsuuden perheestään eteenpäin.

Hyvä kasvatus perustuu tunteiden jakamiseen ja yhteiseen aikaan, kuten leikkiin ja iltasatuihin, joiden kautta vanhempi tutustuu lapseensa ja tämän ajatuksiin. Lapselle ei tarvitse järjestää huippukokemuksia vaan hänelle riittää tavallinen arkinen yhdessäolo. On tärkeätä, että lapsi tuntee olevansa arvokas vanhemmilleen ja että häneen luotetaan ja hyväksytään ihmisenä. Ristiriitatilanteet kuuluvat arkeen, ja lapsen on opittava myös laittamaan hanttiin. Lapsen käyttäytymistä on tärkeää ymmärtää – kiukuttelun taustalla on usein jokin syy, ei halu ärsyttää.

Positiivinen kasvuilmapiiri rakentuu kiinnostuksesta, kannustuksesta, tuesta ja keskusteluista. Tärkeitä tekijöitä ovat myös vanhempien hyvä keskinäinen suhde, lapsen läheinen suhde isäänsä, äidin huolehtivaisuus sekä kielteinen suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen.

Palveluesimies

Magdalena Abrams, 040 195 1509, magdalena.abrams@ovph.fi

Sihteeri

Jenny Nyfors, 040 486 1073

Johtava sosiaalityöntekijä

Camilla Lunden, 040 357 6251, camilla.lunden@ovph.fi

Sosiaalityöntekijät

Maria Norrgård,  044 424 0102
Siv Roos, 040 161 6740
Sarah Storm, 040 355 3484
Sara Södö,  040 186 2721

Virpi Hagström, 040 6241185

Psykologit

Birgit Häger-Nylund, 044 727 1373
Anna-Lotta Högbacka,  040 183 1402
Niina Kypärä,  040 513 6018
Mari Ojajärvi,  040 144 8355

Kehityspsykologian asiantuntija

Marie Ahlholm 050 465 9166

sähköposti: etunimi.sukunimi@ovph.fi

Johtava sosionomi

Jouni Riitijoki 040 539 0245, jouni.riitijoki@ovph.fi

Sosionomit

Nanny Ahde 040 515 1186
Johanna Erholtz 040 544 4311
Jenni Ovaska  040 357 5684

Yhteystiedot

Vastaamme mahdollisuuksien mukaan. Mikäli sinulla on asiaa nimetylle työntekijälle, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä. Muista kirjoittaa oma nimi viestiin.

Asiakasasioita emme valitettavasti hoida sähköpostitse tietoturvasyistä.

Palveluesimies

Magdalena Abrams, 040 195 1509, magdalena.abrams@ovph.fi

Sihteeri

Jenny Nyfors, 040 486 1073

Johtava sosiaalityöntekijä

Camilla Lunden, 040 357 6251, camilla.lunden@ovph.fi

Sosiaalityöntekijät

Yvonne Åkerlund, 040 186 0031
Monica Hällund-Myntti, 040 543 5270

Kehityspsykologian asiantuntija

Johanna Hagström-Hietala, 050 562 5712
Nina Lahti, 040 480 7821

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ovph.fi

Johtava sosionomi

Jouni Riitijoki 040 539 0245, jouni.riitijoki@ovph.fi

Sosionomit

Petra Wingren-Sulkakoski 040 805 1677
Marjo Sumell 040 547 6721
Jenny Edström  040 805 1705

Yhteystiedot

Vastaamme mahdollisuuksien mukaan. Mikäli sinulla on asiaa nimetylle työntekijälle, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä. Muista kirjoittaa oma nimi viestiin.

Asiakasasioita emme valitettavasti hoida sähköpostitse tietoturvasyistä.