Pohjanmaalla panostetaan perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin
– Koulutettavien määrä on poikkeuksellisen korkea koko Pohjanmaalla, ja kertoo vahvasta satsauksesta perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Lisäksi panostamme tulevaisuudessa myös etävastaanottojen laajentamiseen. Menetelmien käyttöönotto on käynnissä koko Pohjanmaan hyvinvointialueella, iloitsee keskisen alueen palveluyksikön päällikkö Jaana Kilpiö (kuvassa oikealla).
Koulutettavien määrä on poikkeuksellisen korkea koko Pohjanmaalla, ja kertoo vahvasta satsauksesta perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin.
Keskisen alueen palveluyksikön päällikkö Jaana Kilpiö
– Ohjatun omahoidon vaikuttavuusseurannat muilla hyvinvointialueilla ovat olleet erittäin lupaavia. Ohjattu omahoito perustuu asiakkaan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön mielenterveystalo.fi –alustalla, selvittää keskisen alueen apulaisesihenkilö Nadja Kakkuri.
Yksikössä aletaan rakentaa selkeämpää erottelua lyhyt- ja pitkäkestoisten palveluiden välille. Näin pyritään erilaisten asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen sekä turvaamaan lyhytterapiaa tarvitseville potilaille viikoittaiset vastaanottoajat.
Keskisen alueen psykososiaalinen keskus tuottaa palveluja 25 vuotta täyttäneille asiakkaille, joiden kotikunta on Vaasa, Laihia, Mustasaari ja Vöyri. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja niihin pääsee ilman lähetettä.
Psykososiaalisen keskuksen keskisen alueen yhteinen hoidontarpeen arviointi
Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä arkisin klo 9-12 joko sairaanhoitajan numeroon 06 218 1415 tai asioida Vaasassa sijaitsevan H-talon 00-kerroksen palvelupisteellä ilman ajanvarausta. Ajanvarauksella voi asioida Vaasan, Laihian, Mustasaaren ja Vöyrin toimipisteillä. Myös verkkosivuilla oleva digitaalinen yhteydenottolomake uudistettiin viime syksynä.
– Käsittelemme yhteydenotot jokaisena arkipäivänä. Uusi hoidontarpeen arviointimme mahdollistaa asiakkaan tilanteen arvioinnin, ajanvarauksen tai jatko-ohjeistuksen yhdellä yhteydenotolla, selventää Kakkuri.
Käsittelemme yhteydenotot jokaisena arkipäivänä.
Keskisen alueen apulaisesihenkilö Nadja Kakkuri
Terapianavigaattori osaksi hoidontarpeen arviointia
Hoidontarpeen arvioinnin kiinteäksi osaksi toteutetun Terapianavigaattorin on todettu tuoneen läpinäkyvyyttä ja tasalaatuisuutta työhön. Se myös mahdollistaa perustason palveluiden tuonnin lähemmäksi asiakasta ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin myös hoidontarpeen arviointi käynnistyy nopeammin.
– Terapianavigaattori pitää sisällään useita yksittäisiä oirekyselyjä ja niiden sisältämä tieto on nyt käytettävissä jo ensimmäisellä käynnillä. Samalla vahvistamme asiakkaan osallisuutta omaan palveluunsa. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten ammattilaisten työtä on viety digitaaliseen muotoon laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti, kertoo Kilpiö.
Kokonaisuudessaan Terapianavigaattori sujuvoittaa asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelua ja jäsentää asioita myös asiakkaalle itselleen.
Toimintaa on uusittu Terapiat etulinjaan –hankkeen avustuksella
Koulutukset ovat olleet mahdollisia valtakunnallisen Terapiat etulinjaan –hankkeen myötä. Hanke on kehittänyt tutkittuun tietoon perustuvaa toimintamallia sekä tukipalveluja perustason palveluille. Hanke on myös edesauttanut toiminnan uudelleen muotoilussa ja henkilöstön kouluttautumisessa. Kilpiö pitää henkilöstön kouluttautumista keskeisenä asiana palveluiden laadun parantamisessa sekä henkilöstön työhön sitoutumisessa.
– Yksikkö on kuluneen vuoden aikana laajentanut merkittävästi osaamistaan myös muihin menetelmiin, kuten kuvakorttien käyttöön traumatyöskentelyssä, lapsen puheeksi -menetelmään ja tasavirtastimulaatiohoitoihin, jotka on tarkoitettu muun muassa masennusoireilulle. Lisäksi olemme vahvistaneet osaamista korva-akupunktioon sekä panostamme tulevaisuudessa ryhmämuotoiseen toimintaan, kertoo Kakkuri.
Tehokkuutta ilman lisäyksiä resursseihin
Kehittämistyössä Kakkuri ja Kilpiö ovat innovoinnin lisäksi tarkastelleet toimintaa kriittisestäkin näkökulmasta. Henkilöstölle on järjestetty useita tilaisuuksia, jossa heitä on osallistettu muutoksiin. Henkilöstö on keskeisessä ja aktiivisessa roolissa toiminnan muutoksessa, jossa resursseja ei ole juurikaan lisätty. Tiimityöskentely, koulutusmyönteisyys ja halukkuus kehittyä ovat keskeisiä voimavaroja vaativassa muutoksessa.
– On vaatinut rohkeutta lähteä muuttamaan vanhoja totuttuja toimintatapoja ja uudistamaan palvelua. Yksi tärkeimpiä tehtäviäni esihenkilönä on tukea palvelun sekä henkilökunnan kyvykkyyttä muuntautua ympäristön muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Arvostuksen ja luottamuksen henkilökuntaa kohtaan tulee välittyä myös muutostyössä, kuvailee Kilpiö.