Siirry sisältöön
Kotikäynti-asiakaslehti

Toimi näin, jos oma tai läheisen muisti huolettaa

Miten pitäisi toimia, jos huomaa läheisen muistin alkavan reistailla tai on huolissaan omasta muististaan? Jos herää epäily muistisairaudesta, jota ei ole ennen tutkittu tai hoidettu, voi ottaa yhteyttä suoraan geriatrisen poliklinikan hoitajaan.

Geriatriselta poliklinikalta saa monipuolista muistiasioihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Poliklinikalla tehdään muistiongelmiin liittyvää selvittelyä ja diagnosointia sekä hoidon suunnittelua ja seurantaa. Pohjanmaan hyvinvointialueella eri kunnissa on vielä hieman erilaisia käytäntöjä, miten muistisairausepäilyissä toimitaan, mutta kehitystyö jatkuu ja palvelutarjonnan alueellista kirjoa pyritään edelleen yhdenmukaistamaan.

Mustasaaressa työskentelevä muistihoitaja ja vanhusneuvoja Gerd Viklund rohkaisee ihmisiä olemaan yhteydessä muistihoitajaan hyvin matalalla kynnyksellä. Kun muistisairautta itsellään epäilevä tai tämän läheinen on yhteydessä Viklundiin, hän varaa tapaamisen, jonka aikana tehdään tilannekartoitus ja laaja muistitesti. Jos muistissa havaitaan poikkeamaa, Viklund lähettää asiakkaan verikokeisiin. Esimerkiksi Vaasassa laboratoriolähetteen tekee geriatri.

Asiakas voi myös saada lähetteen pään tietokonekerroskuvaukseen tai magneettikuvaukseen. Näin saadaan selvitettyä, ovatko muutokset muistissa verisuoniperäisiä vai onko kyse esimerkiksi Alzheimerin taudista tai näiden yhdistelmästä.

Diagnoosin muistisairaudesta antaa geriatri tai neurologi. Usein lääkäri määrää lääkityksen, jonka avulla on mahdollista lievittää muistisairauden oireita. Jokainen päättää itse haluaako kokeilla lääkitystä. Yleensä lääkkeet sopivat hyvin.

Muistihoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä myös omaisten ja esimerkiksi kotisairaanhoidon, kotipalvelun, kuntoutustiimin, ateria- ja lääkepalvelun ja lähisairaalan kanssa. – Luottamuksen rakentaminen asiakkaan, omaisten ja muistihoitajan välille on erittäin tärkeää. Siksi pyrimme siihen, ettei muistihoitaja vaihdu koko ajan vaan aina sama ihminen ottaa vastaan ja seuraa hoitoa ja asiakkaan vointia, Viklund sanoo.

Viklund käy muistisairausdiagnoosin saaneiden luona seurantakäynnillä kerran tai kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Pohjanmaan hyvinvointialueella myös kotihoidon henkilökunta osallistuu muistisairaiden voinnin seurantaan.

– Muistisairaiden luona seuraan miten arkipäivä sujuu. Tarkistan yleistilanteen ja esimerkiksi painon, verenpaineen ja pulssin ja yritän houkutella asiakkaan liikkumaan. Ikäihmisillä paino ei saisi pudota, pitäisi muistaa syödä myös välipaloja eikä yöpaastosta saisi tulla liian pitkä, Viklund kertoo.

Millaisista asioista voi päätellä, että jotain on ehkä vialla muistissa tai on alkava muistisairaus?

– Muistisairauden ensimmäisiä oireita ovat esimerkiksi vaikeus löytää sanoja, toimintakyvyn lasku, sovittujen asioiden unohtaminen ja vaikeus löytää tuttuja reittejä, Viklund listaa.

Lue seuraavaksi: