Uniapnea on joka neljännellä aikuisella
Jos vastaanotolla todetaan tarve, lääkäri kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Uniapnea voidaan todeta vain uniapneatutkimuksella, jossa yhden yön aikana rekisteröidään mahdolliset hengityskatkokset.
Rekisteröintiyön jälkeen laite palautetaan sairaalaan ja laitteesta saadut tiedot analysoidaan.
– Käytännössä sairaalasta annetaan pieni laite, jossa on johdot esimerkiksi sormi- ja pulssiantureille. Rekisteröinnissä nähdään hengityksen happipitoisuus, seurataan vatsan ja rintakehän liikkeitä sekä ilmavirtausta nenästä ja suusta, kertoo keuhkosairauksien apulaisylilääkäri Galina Makalova.
Keuhkopoliklinikalle tulevista lähetteistä jopa kolmasosa koskee uniapneaa.
Uniapnea voi olla kenellä tahansa
Uniapneaa sairastava voi olla nuori, hoikka, perusterve tai iäkäs, jolla on useampi sairaus.
Uniapneaan vaikuttavat muun muassa ylipaino, tupakointi ja muut sairaudet, kuten sydänsairaudet, diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta.
Aikuisväestöstä uniapneaa sairastaa noin neljäsosa. Heistä keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa noin 15 prosenttia. Uniapneaa on miehillä jonkin verran enemmän kuin naisilla.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on käytössä 4400 uniapnealaitetta.
Oma aktiivisuus on tärkeää
Potilaiden kanssa vastaanotolla keskustellaan ylipainon, tupakoinnin tai liikkumattomuuden vaikutuksista. Uniapneassa on kolme astetta: lievä, keskivaikea ja vaikea. Kun elämäntapamuutoksia tehdään, voi uniapnean aste parantua ja laitehoitoa ei ehkä tarvita.
– Jos keskivaikean tai vaikean uniapnean seurauksena potilas kokee paljon väsymysoireita, on vaikeaa tehdä elämäntapamuutoksia. Silloin suosittelemme laitehoitoa. Kun tilanne paranee, potilas jaksaa tehdä elämäntapamuutoksia, kuvailee Makalova.
Uniapnea on riskitekijä terveydelle, minkä vuoksi sitä tutkitaan ja hoidetaan.
– Hoitamaton uniapnea säteilee suoraan sydämen vointiin. Jos yöllä on matalia happitasoja ja potilaalla on muita riskitekijöitä, hänen sydämensä on rasitettuna sekä päivällä että yöllä, vahvistaa Makalova.
On tärkeää, että potilas itse on aktiivisesti mukana uniapnean hoidossa, jotta tilanne menisi parempaan suuntaan. Lääkärin osuus on laitehoidon järjestäminen silloin, kun sitä tarvitaan.
Usein hengityskatkoksia tulee selällään nukkuessa. Asentohoitona voi teipata esimerkiksi tennispallon yöpaidan sisään, mikä häiritsee selällään oloa.
– Jos henkilöllä on moottorisänky, niin sängyn voi laittaa puoliistuvaan asentoon tai tavallisessa sängyssä voi selän alle laittaa pari tyynyä niin, että saa kohoasennon nukkuessaan, neuvoo Makalova.
Nukutko hyvin?
Jokainen meistä tarvitsee unta. Unen tarve aikuisella on 6–9 tuntia. Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja ja kuljettaa pois aineenvaihdunnan kuona-aineet. Uni siis puhdistaa aivot.
Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Huono uni johtaa myös keskittymiskyvyn ja muistamisen heikkenemiseen.
Hyvän unen vinkit:
• Nukkumispaikan tulee olla rauhallinen ja viileä.
• Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa, nouse vuoteesta.
• Kirjaa päivällä tai illalla huolesi paperille, niin sinun ei tarvitse huolehtia yöllä.
• Vähennä nautintoaineiden käyttöä ja lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaanmenoa.
• Syö iltaisin kevyesti, älä mene nälkäisenä nukkumaan.
• Sänky on nukkumista ja läheisyyttä varten.
• Vietä aikaa perheesi ja ystäviesi kanssa.
Jos sinua vaivaa unettomuus, ota yhteyttä hoidon tarpeen arviointiin. Tarvittaessa lääkäri määrää melatoniinia tai unilääkkeen.
P.S. Omaolo.fi –sivustolta löydät Univalmennuksen. Ota se käyttöösi!
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Käypä hoito -suositukset
Artikkeli on julkaistu Kotikäynti-asiakaslehden numerossa 1/2024.
Teksti: Johanna Jussila
Kuvat: Heidi Kurvinen & Johanna Jussila