Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan Pohjanmaan hyvinvointialuestrategian. Strategiasta käytiin vilkas keskustelu, jonka päätteeksi strategiaan tehtiin muutamia lisäyksiä ja teknisiä muutoksia sekä korjattiin käännöksiä.

Strategia on rakennettu laajasti osallistaen ja sen valmisteluun ovat osallistuneet aluehallitus ja aluevaltuusto, raadit ja neuvostot, johtoryhmä sekä toimialat.

Strategiaan on kirjattu hyvinvointialueen arvot, visio ja missio, menestystekijät ja pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiakartta kuvaa, miten tavoitteisiin pyritään pääsemään. Strategiassa on myös kirjattuna keskeiset tavoitteet ja mittarit seurantaa varten.

– Tänään hyväksytty strategia on keskiössä kun rakennamme vuodenvaihteessa alkavaa uutta hyvinvointialuettamme ja se on todella tärkeä dokumentti. Iloitsen sitä, että strategiaa on työstetty laaja-alaisesti, myös poliittisesti, ja antaa omalta osaltaan kaikki eväät laadukkaalle palvelulle lähellä, omalla äidinkielellä, myös tulevaisuudessa. Tiedämme, että se on pohjalaisille tärkeää, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Mikko Ollikainen.

Työntekijöitä tarvitaan sosiaalihuoltoon ja hallintoon

Kun Pohjanmaan hyvinvointialue siirtyy vuodenvaihteessa kuntayhtymästä itsehallinnolliseksi hyvinvointialueeksi, tulevat Pohjanmaalla toimineet Kårkullan ja Eskoon kuntayhtymien erityishuollon palvelut sekä Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta osaksi hyvinvointialuetta. Myös Kruunupyyn kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Korsnäsin kunnan sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle.

Näistä organisaatioista siirtyy yli tuhat työntekijää Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Kaikkiin tarvittaviin virkoihin ja toimiin ei kuitenkaan siirry henkilöstöä kunnilta ja kuntayhtymiltä.

– Henkilön siirtymisen eri hyvinvointialueille ratkaisee se, minkä alueen tehtäviä hän hoitaa yli 50 % työajastaan. Jos palveluista 40 % on tehty Pohjanmaalle ja 60 % toiselle hyvinvointialueelle, siirtyy henkilö tämän jakoperusteen mukaisesti muualle kuin Pohjanmaalle, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen kertoo.

Erityinen tarve uudelle henkilöstölle muutoksesta johtuen on Kruunupyyn sosiaalihuollon palveluissa, joista siirrytään pääosin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Erityishuollon asiantuntijatehtävissä toimineet Eskoon ja Kårkullan henkilöt siirtyvät pääosin muille hyvinvointialueille.

Sosiaalihuollon ja erityishuollon lisäksi tilanne vaikuttaa hallinnolliseen henkilöstöön. Kruunupyyn, Eskoon ja Kårkullan palveluiden, sekä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta siirtyvän toiminnan hallinnollinen henkilöstö siirtyy pääosin muualle kuin Pohjanmaalle. Sen sijaan Pohjanmaan pelastuslaitoksen hallinnon työntekijät siirtyvät Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

– Tiedän, että monet odottavat hallinnollisen työn vähentymistä, mutta vuoden vaihtuessa hallinnollisen työn määrä tulee kasvamaan. Luovuttavilta organisaatioilta ei siirry tarvittavaa määrää henkilöstöä hallintoon, Kinnunen toteaa.

Rekrytoinneilla halutaan välttää toiminnan käynnistymiseen liittyviä riskejä.

– Pitkällä tähtäimellä hallinto varmasti tehostuu, kun nyt luotavat prosessit saadaan toimimaan, mutta näin monen organisaation fuusiossa ei ole realistista kuvitella, että se tapahtuisi heti alussa.

Rekrytoinneista syntyvien kustannusten (noin 450 000 euroa loka-joulukuussa 2022) on arvioitu sisältyvän hyvinvointialueelle laskettuun rahoitukseen 2023, eikä se edellytä lisätalousarviota.

Aluevaltuusto hyväksyi ehdotuksen yli 40 viran tai toimen perustamisesta Pohjanmaan hyvinvointialueelle.