Barnahus kehittää väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa
Keskeisin osa Barnahus-työstä tehdään yhteistoiminta- ja hyvinvointialueilla THL:n koordinoimana. Barnahus-hankkeen työntekijät toimivat ympäri Suomea mm. lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköissä/työryhmissä, seksuaalista väkivaltaa kokeneiden seri-tukikeskuksissa sekä peruspalveluissa, joissa väkivaltaa kokeneita lapsia tai lapsiin kohdistuneita väkivaltarikosepäilyjä kohdataan päivittäin.
– Hanke alkoi maaliskuussa 2020 entisen Vaasan sairaanhoitopiirin alueella ja nykyisellä Pohjanmaan hyvinvointialueella. Olin mukana suunnittelemassa hanketoimintaa alueelle sopivaksi. Työskentelen hankkeessa aluekoordinaattorina ja työparina minulla on LASTA-koordinaattori Jannika Mattila. Hankkeen on suunniteltu jatkuvan ainakin vuoden 2025 loppuun, aluekoordinaattori Björn Öst kertoo.
Pohjanmaan hyvinvointialueella Barnahus-hankkeen työntekijät kuuluvat lasten oikeuspsykiatriseen työryhmään, jossa tehdään lasten ja perheiden haastatteluja ja oikeuspsykologisia tutkimuksia. Lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä on aloittanut toimintansa jo vuonna 2009.
– Lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä on uniikki, sillä se on ainoa keskussairaalan yhteydessä toimiva lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä Suomessa. Työryhmän toiminnasta vastaa Turun yliopistollinen keskussairaala. Työryhmä palvelee Pohjanmaan hyvinvointialuetta sekä tarvittaessa myös Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueita, jos on kyse ruotsinkielisestä lapsesta, kertoo LASTA-koordinaattori Jannika Mattila.
Lapsen tilanteen selvittäminen nopeutuu
Vuosina 2020–2023 Barnahus-hankkeessa on tehty Pohjanmaalla monipuolista kehitystyötä. Yksi suurimista kokonaisuuksista on ollut Lasta-seulamallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen käyttöön. Lasta on viranomaisten yhteinen työkalu.
– LASTA-seulamallilla varmistetaan viranomaisten välinen tiedon jakaminen ja monialainen yhteistyö tilanteissa, joissa epäillään lapsen joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen kohteeksi. LASTA-seulamallin avulla lapsen tilanne voidaan selvittää nopeammin, Mattila kertoo.
Hän korostaa kaksivaiheisen mallin palvelevan ennen kaikkea lapsen etua. Ensin LASTA-koordinaattori kerää poliisin virka-apupyynnön perusteella olennaista tietoa esitutkinnan ja lapsen suojelutarpeen selvittämisen tueksi. Tämän jälkeen viranomaiset, kuten poliisi, syyttäjälaitos, lastensuojelu sekä muut perhesosiaalipalvelut ja terveydenhuolto, kokoontuvat yhteen arvioimaan lapsen tilannetta.
Poimintoja Barnahus-hankkeen toimenpiteistä Pohjanmaalla
– Lasta-seulamallin käyttöönotto viranomaisten työkaluna
– Lapsiystävällisen kohtaamisen kehittäminen ja haastattelutilojen luominen
– Hyvinvointilalueen henkilökunnan koulutukset väkivaltaa kokeneiden lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten vaikutusten arvioimisesta, tuesta ja hoidosta sekä väkivaltaa kohdanneen lapsen tunnistamisesta
– Materiaaleja poliisin, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten tueksi väkivaltaepäilyjen selvittämiseen sekä tilanteisiin, joissa lapsi on kohdannut väkivaltaa.
– Hyvinvointialueen hoitopolkujen kehittäminen
Lisää infoa Barnahus-mallista sekä Barnahus-verkkokoulusta