Brysselistä Pohjanmaalle – syömishäiriöklinikka Fredrika tunnetaan laajasti hyvästä hoidostaan

Syömishäiriöt eivät synny vain sosiaalisen median paineiden vuoksi

Fredrika-klinikka on toiminut Pietarsaaressa vuodesta 2002. Klinikan toiminta jakautuu poliklinikkaan ja päiväosastoon. Toimintaa johtaa Rasmus Isomaa, joka on tehnyt laajasti tutkimusta syömishäiriöiden parissa ja on kouluttautunut tohtoriksi ja saanut dosentin arvonimen.

Moni ajattelee, että syömishäiriön laukaiseva tekijä tulee ulkopuolelta. Helposti syytetään sosiaalisen median aiheuttamia paineita, mutta mikä muu vaikuttaa syömishäiriön syntyyn?
– Syömishäiriöllä on selkeästi psykologinen merkitys. Monelle se syntyy ikään kuin ratkaisukeinona vaikeaan tilanteeseen. Joillekin oma kehitys ja identiteetti saattavat aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta, kun taas joillakin on taustalla esimerkiksi koulukiusaamista tai perheessä on ollut vaikeita tilanteita. Nykyään tiedämme, että myös geenit vaikuttavat sairastumisen riskiin, Isomaa kertoo.

Hän ei kuitenkaan kiellä, etteikö some-maailma ja muutaman vuoden jatkunut fitness-buumi vaikuttaisi syömishäiriöiden syntyyn.

– Näemme kyllä selvästi, että syömishäiriöt ovat viimeisen 20 vuoden aikana lisääntyneet. Monelle korona-aika oli laukaiseva tekijä, kun arki muuttui niin paljon ja nopeasti. Vietettiin enemmän aikaa netissä ja siellä varoiteltiin koronakiloista, Isomaa avaa viimeisten vuosien vaikutuksia toimintaan.

Näemme kyllä selvästi, että syömishäiriöt ovat viimeisen 20 vuoden aikana lisääntyneet. Monelle korona-aika oli laukaiseva tekijä, kun arki muuttui niin paljon ja nopeasti. Vietettiin enemmän aikaa netissä ja siellä varoiteltiin koronakiloista.

Isomaa avaa viimeisten vuosien vaikutuksia toimintaan.

Syömishäiriö ei aina tarkoita syömättömyyttä

Syömishäiriöitä on monenlaisia ja niillä on erilaisia vaikutuksia kehoon. Yleisimmin tunnetut syömishäiriöt lienevät anoreksia ja bulimia.
– Restriktiivisessä eli anorektisessa syömishäiriössä paino laskee. Silloin henkilö syö aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Bulimiatyyppisessä häiriössä taas syödään suuria määriä ruokia ja koetaan syömisen hallinnan menettämistä. Syödyn ruuan määrää kompensoidaan rankalla liikunnalla tai oksentamalla, mutta vaikutus painoon ei välttämättä ole niin selkeä, Isomaa selventää eri syömishäiriöitä.

Fredrika-klinikalla hoidetaan myös ahmintahäiriötä. Ahmintahäiriö muistuttaa bulimiaa, mutta syödyn ruuan kompensointi ei ole yhtä suoraviivaista ja paino saattaa nousta. Olipa syömishäiriötyyppi mikä tahansa, klinikalle pääsee melko nopeasti hoitoon.
– Aika moni tulee siinä vaiheessa, kun ajatusmaailma on jo todella anorektinen, mutta vaikutus kehoon ei ole vielä niin ilmeinen. On todella hyvä asia, että hakeutuu varhaisessa vaiheessa hoitoon. Tällöin parantumisprosessi on yleensä nopeampi, Isomaa kertoo.

On todella hyvä asia, että hakeutuu varhaisessa vaiheessa hoitoon. Tällöin parantumisprosessi on yleensä nopeampi.

Isomaa kertoo.

On tärkeä seurata muutoksia nuoren syömiskäyttäytymisessä

Syömishäiriöön sairastutaan tavallisimmin murrosiässä, jolloin keho käy muutenkin läpi muutoksia ja oma vartalo voi alkaa tuntua vieraalta. Silloin vertaillaan helposti itseä muihin, vaikka tiedettäisiin, että jokainen kehittyy omaan tahtiin. Joskus taustalla saattavat vaikuttaa kysymykset omasta sukupuoli-identiteetistä. Nuorena opetellaan rajoja monessa asiassa ja ruokailunkin suhteen otetaan askelia itsenäistymiseen.

– Nuoren syömiskäyttäytymistä tulee seurata. Hälyttävää voi olla, jos syömiseen liittyy muutoksia. On hyvä olla valppaana siinä, miten nuori puhuu ruuasta ja mitä hän ajattelee siitä. Varoitusmerkkejä voivat olla yhteisistä ruokailuhetkistä pois jääminen tai tietyn ruoka-aineen välttely, selittää Isomaa.

Nuoren syömiskäyttäytymistä tulee seurata. Hälyttävää voi olla, jos syömiseen liittyy muutoksia. Varoitusmerkkejä voivat olla yhteisistä ruokailuhetkistä pois jääminen tai tietyn ruoka-aineen välttely,

selittää Isomaa.

Syömishäiriöön voi liittyä myös lisääntynyt liikunta ja sosiaalisten kontaktien väheneminen. Läheisen voi olla vaikea tunnistaa syömishäiriö. Jos epäilee ystävän tai perheenjäsenen voivan huonosti, voi olla yhteydessä Fredrika-klinikalle.

Fredrika-klinikalla hoidetaan myös muualta tulevia potilaita, mutta heidän hoitoonsa tarvitaan lähete. Vaikka syömishäiriöitä hoidetaankin monilla paikkakunnilla, on Fredrika-klinikan ammattitaito vakuuttanut monet ja potilaita on tullut myös muualta Suomesta ja jopa ulkomailta. Hyvinvointialueella syömishäiriöitä hoidetaan Fredrikan lisäksi esimerkiksi Vaasan syömishäiriöpoliklinikalla, nuorisoasemilla sekä psykiatrian osastolla ja poliklinikalla.

Hoitopolussa mukana myös läheiset

Hoito alkaa yleensä aina arviointijaksolla poliklinikalla. Arviointijaksoon kuuluu perhekäynti, kaksi sairastuneen omaa käyntiä ja huoltajilla yksi oma käynti. Näiden lisäksi voi olla lääkärin tapaaminen ja laboratoriokäynti ja sydänfilmi. Näiden jälkeen on yhteenvetokäynti, jossa käydään läpi jakson aikana nousseita ajatuksia ja tunteita sekä sitä, onko kyseessä syömishäiriö ja mistä sairastunut voi saada parhaan mahdollisen hoidon.

– Yleensä kyseessä kyllä on syömishäiriö. Tavallisesti hoito jatkuu meillä säännöllisillä käynneillä. Perhe on hyvin vahvasti hoidossa mukana, jos on nuoresta kyse. Vaikka olisi jo aikuinen, on todella hyvä, jos elämässä on kumppani tai joku muu, joka voisi ainakin joskus tulla mukaan käynnille, Isomaa kertoo.

Jos poliklinikalta saatava hoito ja tuki eivät auta tarpeeksi, mietitään päiväosastoa.
– Se tarkoittaa sitä, että tulee osastolle joka arkipäivä ja tekee konkreettisesti työtä oman syömishäiriön kanssa, Isomaa avaa hoitoa päiväosastolla.
Päiväosastolla potilaat saavat kolme ateriaa – aamupalan, lounaan ja välipalan. Näiden lisäksi on keskusteluja omahoitajan kanssa ja ryhmätoimintaa.

Parantuminen vaatii työtä, mutta palkitsee

Vaikka syömishäiriö onkin vakava sairaus, on siitäkin mahdollista parantua.

– Parantuminen vaatii sitä, että aktiivisesti tekee työtä oman tilanteen kanssa. Se vaatii aikaa, ei syömishäiriö mene ohi muutamassa viikossa. Viimeiset askeleet täytyy ottaa itse. Harva on meillä niin kauan, että ovat täysin toipuneita, Isomaa kuvaa parantumisprosessia.

Hoito Fredrika-klinikalla perustuu tutkittuun tietoon ja henkilökunta kouluttautuu säännöllisesti. Fredrikan toimintaa on myös tarkasteltu seurantatutkimuksessa.

Viisi vuotta hoidon aloittamisen jälkeen 83% potilaistamme oli ilman syömishäiriödiagnoosia.

Isomaa avaa klinikan onnistunutta hoitoa.

Haastetaan kauneusihanteita yhdessä

Kuten Isomaa aiemmin totesi, ei syömishäiriön syntyminen ole vain yhden tekijän summa. On kuitenkin asioita, joilla voimme auttaa ennaltaehkäisemään syömishäiriöitä niin itsessämme kuin muissa.
– Parhaimmat ennaltaehkäisevät ohjelmat perustuvat siihen, että yhdessä pohditaan ja haastetaan näitä vallalla olevia kauneus- ja syömisihanteita. Useimmat ihmiset ajattelevat melko kriittisesti kauneusihanteista, mutta uskovat, että muut eivät ajattele samalla tavalla, Isomaa selittää.

Nuorten kohdalla kotona annettu esimerkki voi vaikuttaa positiivisesti.
– Pyritään kotona viettämään aikaa yhdessä , syömään yhdessä. Panostetaan siihen yhdessäoloon, Isomaa kehottaa.

Juttu on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen Ihmiseltä ihmiselle -verkkoartikkeleiden sarjaa, jossa kurkistetaan asiakkaidemme ja ammattilaistemme arkeen ja palveluihin pintaa syvemmälle.