Siirry sisältöön
Yleinen

Pohjoismainen syömishäiriöyhteistyö kehittämistyön perustana

Kehityspsykologian dosentti ja laillistettu psykoterapeutti Rasmus Isomaa työskentelee Pietarsaaren Fredrika-klinikan toiminnanjohtajana ja toimii tällä hetkellä myös Suomen Syömishäiriöliiton (Syli r.y.) ja pohjoismaisen syömishäiriöyhdistyksen (Nordic Eating Disorder Society) puheenjohtajana. Artikkelissaan hän kertoo pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa hän ja Fredrika-klinikan henkilöstö ovat mukana.

Pietarsaaressa sijaitseva Fredrika-klinikka vastaa nuorten ja nuorten aikuisten syömishäiriöiden hoidosta. Toi­­minta alkoi vuonna 2002 ja täyttää siis tänä vuonna 20 vuotta. Klinikkaan kuuluu poliklinikka ja päi­vä­osas­­to. Hoitomallimme perustuu syömishäiriöiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen sekä tietoon siitä, mi­­ten syömishäiriö vaikuttaa sairastuneeseen henkilöön ja hänen perheeseensä ja läheisiinsä. Hoidon yti­me­nä on ystävällinen ja kunnioittava kohtelu sekä se, että syömishäiriölle ei anneta periksi. Potilaalla on ak­­tiivinen rooli omassa parantumisessaan. Fredrika-klinikan moniammatillisella tiimillä on laaja kokemus syö­­mishäiriöiden hoidosta.

Pohjoismainen yhteistyö             

Pohjoismainen yhteistyö on ollut tärkeä osa klinikan toiminnan kehittämistä. Oma urani syömishäiriöiden alal­la on alkanut tutkimuksesta. Aloitin työn Åbo Akademin Vaasan yksikössä kehityspsykologian alalta te­ke­mälläni väitöskirjalla, ja pohjoismaisessa syömishäiriöyhteistyössä löysin paikkani nopeasti. Vuonna 2008 osal­listuin ensi kertaa tieteelliseen konferenssiin. Pohjoismainen syömishäiriöyhdistys järjesti kon­ferenssin Tuk­holmassa. Esittelin alustavat tulokset tutkimuksestamme, joka koski syömishäiriöiden esiin­­tyvyyttä Pie­tar­saaren seudulla.  

Pohjoismainen syömishäiriöyhdistys (Nordic Eating Disorder Society) järjestää konferenssin joka toinen vuo­si, ja Tukholmassa pidetyn konferenssin jälkeen olen osallistunut jokaiseen konferenssiin. Myös suuri osa kli­nikan henkilöstöstä on osallistunut. Suomesta tuli pohjoismaisen yhdistyksen virallinen jäsen vuonna 2016, ja sinä vuonna olin päävastuussa konferenssin järjestämisestä Helsingissä. Samana vuonna minut va­lit­tiin myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja siitä lähtien olen viihtynyt siinä roolissa.

Tämän vuoden syyskuussa konferenssi järjestettiin Oslossa. Konferenssi oli tarkoitus pitää Oslossa jo vuon­na 2020, mutta se siirtyi pandemian vuoksi. Niinpä olimmekin iloisissa ja innostuneissa tun­nel­mis­sa, kun ta­paaminen oli viimeinkin jälleen mahdollista. Tä­mänvuotisen konferenssin teemana oli ”From prevention to recovery” ja se sisälsi esityksiä ehkäisevistä in­terventioista sekä puheenvuoroja hoitotuloksista ja toi­pu­mi­sesta. Konferenssin muita vahvoja teemoja oli­vat ahmimishäiriön ymmärtäminen ja hoito sekä hoi­tot­yö­hön osallistuvien, potilaiden ja eri alojen am­mat­tilaisten väliset suhteet. Voidaanko syö­mishäiriöhoitoa pa­ran­taa siirtämällä painopiste interventioista ih­mis­suhteisiin? Asiasta kiinnostuneet voi­vat tutustua kon­fe­rens­sin verkkosivuihin osoitteessa www.nedsconference.com

Kuvassa pohjoismaisen syömishäiriöyhdistyksen hallitus Oslon kaupungintalon edustalla.

Sen lisäksi, että minulla itselläni ja klinikan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua näihin poh­jois­mai­siin konferensseihin ja saada käsitys Pohjoismaissa tehdystä ja tehtävästä tutkimuksesta, olemme myös vie­rail­leet useissa klinikoissa, lähinnä Ruotsissa, ja saaneet siten uusia oivalluksia ja ideoita omaan ke­hit­tä­mi­seem­me. Pohjoismaisten kontaktiemme kautta olemme voineet myös järjestää antoisaa koulutus- ja oh­jaus­­yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa.

Kokoavasti voin todeta, että tutkimus on avannut monia ovia sekä omalle että klinikan kehitykselle. Suu­rim­mak­si osaksi kyse ei ole ollut oman tutkimustyön harjoittamisesta, vaan enemmänkin kiinnostuksen he­rät­tä­­mi­ses­tä tieteellistä kehitystä, ajatustenvaihtoa ja pitkäjänteisen yhteistyön tärkeyttä kohtaan.