Hoitotakuun aikarajat muuttuvat 1. syyskuuta

Syyskuun alusta lähtien kiireettömään perusterveydenhuollon sairaanhoitoon tulee päästä neljäntoista vuorokauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta eli käytännössä soitosta Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakaspalvelukeskukseen. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn enimmäisaika on jatkossa neljä kuukautta.

Arvio hoidon tarpeesta tulee saada samana arkipäivänä, kun potilas on ottanut yhtyettä terveydenhuoltoon.

– Perusterveydenhuollossa olemme lähes saavuttaneet tuon aiemman rajan, että hoitoon pääsee kolmen kuukauden kuluessa. On kuitenkin tosiasia, että heti syyskuun alussa emme tule saavuttamaan tätä kahden viikon aikarajaa. Se on tietenkin tavoitteemme. Kiireellistä hoitoa tarjotaan edelleen viipymättä, sosiaali- ja terveyskeskusten toimialajohtaja Sofia Svartsjö kertoo.

Suun terveydenhuollossa jonotilanne on ollut perusterveydenhuoltoa haastavampi.

– Kiireettömän hoidon jonot ovat pitkään vaihdelleet eri paikkakunnilla. Ne ovat olleet pahimmillaan 15 kuukautta ja parhaimmillaan kuukauden. Hyvinvointialueuudistus ei ole juurikaan vaikuttanut jonoihin, johtava hammaslääkäri Hanna Kangasmaa kertoo.

Lakimuutoksen taustalla on pyrkimys ehkäistä potilaan ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Hyvinvointialueella on kuitenkin suuret säästöpaineet, eikä lakiuudistuksen käytännön toteutukseen ole tulossa valtiolta taloudellista tukea.

– Ammattilaisemme ovat tehneet kaikkensa ja tekevät edelleen, että potilaat pääsevät hoitoon, Kangasmaa toteaa.

Uudet työtavat nopeasti käyttöön

Lailla säädetyn aikarajan muuttuminen ei tule poistamaan jonoja, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole yhtään enempää kuin aiemminkaan. Pula hoitajista ja lääkäreistä on siirtynyt kunnilta edelleen hyvinvointialueelle.

– Hyvinvointialueena pystymme kuitenkin paremmin vaikuttamaan jonoihin. Perusterveydenhuollossa kehitystyö jatkuu. Kehitämme kaikkien ammattilaistemme työtapoja ja tulemme ottamaan käyttöön uusia digitaalisia työkaluja, esimerkiksi yhteydenottoon hoidon tarpeen arviointiin, Svartsjö kertoo.

Svartsjö muistuttaa, että vaihtoehtona puhelinsoitolle asiakaspalvelukeskukseen, on jo käytössä esimerkiksi Omaolo-palvelu, missä on mahdollista tehdä oirearvioita ja saada yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. Palvelu laajenee uusiin kuntiin loppuvuoden aikana, ja Svartsjö toivookin, että yhä useampi rohkaistuisi kokeilemaan Omaolo-palvelua.

Erilaiset kehityshankkeet ja pilotoinnit, joilla pyritään parantamaan hoitoonpääsyä ja lyhentää jonotusaikoja, pyritään tuomaan nopeasti osaksi toimintaa. Yksi esimerkki on Seniorilinja, jota pilotoitiin Vaasassa ja Laihialla keväällä ja syyskuun 4. päivä se laajenee palvelemaan kaikkia Pohjanmaan ikäihmisiä.

Jonosta kerralla kuntoon

Henkilöstöpulan ja rekrytointihaasteiden lisäksi korona-ajasta kertynyt hoitovelka kuormittaa edelleen suun terveydenhuoltoa ja Kangasmaa toteaakin, ettei lain edellyttämään neljän kuukauden jonotukseen päästä vielä tänä vuonna.

Hoitojonoja on purettu oman henkilökunnan voimin lisätyönä ja sitä jatketaan edelleen. Puuttuvaa työvoimaa on hankittu ostopalveluna.

– Olemme saaneet hankerahoitusta ja sen avulla voimme täsmätoimenpiteenä hankkia ostopalvelua nimenomaan jonojen purkuun. Elokuun lopussa aloitetaan myös palveluseteleiden käyttö.

Jonotilanteen hallintaa on kehitetty luomalla jonoon asettamiselle yhtenäiset suun terveydenhuollon kriteerit, jotta jonoon ei laitettaisi liian aikaisin ja toisaalta jonossa ei olisi asiakkaita vain varmuuden vuoksi. Kuten perusterveydenhuollon sairaanhoidossa, myös suun terveydenhuollossa on yhtenäistetty työtapoja, jotta hammaslääkäreiltä vapautuu mahdollisimman paljon vastaanottoaikoja jonopotilaiden hoitoon.

–  Nyt syksyllä Vaasassa pilotoidaan uutta toimintatapaa, missä jonopotilaalle annetaan tarpeen mukaista hoitoa mahdollisimman paljon yhdellä käyntikerralla, Kangasmaa kertoo.

Ajantasainen jonotieto verkossa

Uusi laki velvoittaa hyvinvointialueita myös raportoimaan jonotilanteesta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka julkaisee hyvinvointialueiden ilmoittamat jonotiedot verkkosivuillaan.

Jonotilannetta on toki seurattu jo ennen uudistusta.

– Tilastojen kerääminen vaatii meiltä edelleen paljon käsityötä, kun käytämme useita eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, Kangasmaa kertoo.

Jonotietoja julkaistaan myös hyvinvointialueen verkkosivuilla.