Hyvinvointialueella keskitytään nyt palveluiden kehittämiseen

Heti kokouksen aluksi hyvinvointialuejohtaja kävi läpi, miten itsehallinnollisen hyvinvointialueen ensimmäiset päivät ovat sujuneet.

– Meillä oli nyt parempi valmius toimia ja reagoida ongelmiin kuin vuosi sitten kuntayhtymään siirtyessä. Siirtymä itsehallinnolliselle alueelle on sujunut pääsääntöisesti hyvin, eikä asiakkaiden ja potilaiden palveluissa ole ilmennyt uudistuksesta johtuvia merkittäviä häiriöitä, hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen tiivistää ensimmäisten päivien tunnelmat.

17 organisaatiota on nyt yhdistetty yhdeksi hyvinvointialueeksi, mikä on edellyttänyt myös uudistuksia ja muutoksia teknisissä ratkaisuissa.

– Hallinnollisia muutoksia ja järjestelyjä on tehty viime vuonna jo niin paljon, että pääsemme keskittymään nyt enemmän toiminnan kehittämiseen, Kinnunen toteaa.

Kohti lähipalvelun uusia muotoja

Aluevaltuusto hyväksyi viime vuonna hyvinvointialueen strategian, jossa asetettiin toiminnan tavoitteet vuosille 2023-2026. Myös valtakunnalliset tavoitteet hyvinvointialueuudistukselle on hyväksytty valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, tulevan kevään aikana valmistellaan Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelma.

– Meidän on rohkeasti aloitettava puhtaalta pöydältä. Toiminnan on vastattava tarvetta, mutta meidän on valittava, mihin panostamme. Tarvitsemme uudenlaisia, yhteisiä toimintatapoja ammattilaisillemme, Kinnunen linjaa.

– Lähtökohtana on, miten väestö alueellamme voi ja miten voimme tuottaa enemmän hyvinvointia ja turvallisuutta koko alueen väestölle. Keskittämisen sijaan haluamme panostaa siihen, että eri keinoilla tuotamme palveluita mahdollisimman lähellä asiakasta ja potilasta.

Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa valmistellaan kevään aikana toimialojen työryhmissä laajasti osallistaen, ja työhön osallistuu niin kokemusasiantuntijoita, henkilöstöä kuin luottamushenkilöitäkin. Aluehallitus seuraa työn edistymistä. Valmis ohjelma käsitellään toukokuun aluehallituksen kokouksessa ja aluevaltuusto käsittelee sitä kesäkuussa.

Huomio lapsiin ja nuoriin

myös Pohjanmaalla painitaan samojen ongelmien kanssa: esimerkiksi henkisen hyvinvoinnin tuen tarve oppilas- ja opiskeluhuollossa on kasvanut ja lastensuojelun asiakasmäärät ovat lisääntyneet.

– Kun yksi strateginen tavoitteemme on Suomen hyvinvoivin ja toimintakykyisin väestö, on selvää, että toimenpiteet lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi ovat tässä avainasemassa, sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström toteaa.

Henkilöstövaje on yksi merkittävä ongelma palveluiden järjestämisessä. Lasten ja nuorten palveluiden huono saatavuus siirtää ja kumuloi ongelmia eteenpäin muihin palveluihin. Tämän vuoksi aluehallitus päätti evästää Kehittämis- ja sopeuttamisohjelman työryhmiä toteamalla, ettei ole kohtuullista odottaa taloudellisia säästöjä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta.

Päinvastoin kehittämiseen tarvitaan henkilöstöresurssien lisäämistä.

– Lakisääteisen henkilöstömitoituksen täyttäminen niissä palveluissa, joissa tämä ei nyt täyty, on ensimmäinen etappi. Koko alueen kattavaa perheneuvolatoimintaa ryhdytään kehittämään ja psykiatrisia sairaanhoitajia rekrytoidaan kouluterveydenhuoltoon. Myös nuorisopsykiatrian poliklinikalle tarvitaan enemmän henkilökuntaa ja selvitämme nuorisopsykiatrian päiväyksikön toimintaa osastolla annettavan hoidon vaihtoehtona, Sjöström kertoo hallituksessa keskustelluista toimenpiteistä.

Tutkittua tietoa toiminnan tueksi

Pohjanmaan hyvinvointialueelle on laadittu Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma (TKI-ohjelma), jonka laatimiseen on osallistunut eri ammattiryhmien edustajia organisaation eri tasoilta.

– TKI-ohjelma tukee hyvinvointialuestrategiaa ja sen käytännön toteutusta. Ohjelman avulla tuotetaan hyvinvointialueen toiminnan kehittämisessä tarvittavaa tietoa, uusia vaikuttavia toimintatapoja, menetelmiä ja osaamista sekä tehdään tieteellistä tutkimusta, strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola kertoo.

Aluehallitus hyväksyi TKI-ohjelman, johon on määritelty neljä monitieteellistä tutkimuslinjaa:

1. Hyvinvointia vaikuttavasti
2. Henkilöstö ja johtaminen
3. Asiakas-ja potilasturvallisuus
4. Resurssien arvoa tuottava ja kestävä käyttö

– Tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitus tulee erilaisten kansallisten ja EU-tasoisten rahoituskanavien kautta. Esimerkiksi väitöskirjojen tekoon haetaan yleensä apurahaa tai stipendiä. Parhaillaan on käynnissä myös kehityshankkeita, kuten Tulevaisuuden sote-keskus ja Prima Bothnia, joita rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, Einola kertoo.

TKI-ohjelma on tehty vuosille 2023-2027 ja sitä päivitetään vuosittain ja tarpeen mukaan tiheämmin.