Hyvinvointialueen toimitilojen kehittäminen vauhtiin ensi vuonna

Ensi vuonna Pohjanmaan hyvinvointialue tuottaa palveluitaan noin 320 eri osoitteessa, mikä tarkoittaa noin 480 kiinteistöä tai toimitilaa. Lähes 80 % näistä on kunnilta vuokrattuja toimitiloja.

Kuten koko hyvinvointialueen strategiassa, myös toimitilojen näkökulmasta on keskeistä laadukkaiden palvelujen tuottaminen Pohjanmaan asukkaille. Toimitilastrategia tukee palvelu- ja palveluverkkostrategian muodostamista sekä ohjaa myös hyvinvointialueen vuosittaisen talousarvion ja budjetin laadintaa.

– Toimitiloja ja niiden käyttöä tulee tarkastella nimenomaan palvelujen näkökulmasta, eikä kiinteistölähtöisesti. Tilojen on oltava saavutettavia, turvallisia, toimivia ja viihtyisiä sekä asiakkaille että henkilöstölle, eli niiden on vastattava käyttötarkoitustaan, korostaa hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen.

Toimitilakustannukset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen kokonaiskustannuksista. Kustannukset taas vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon hyvinvointialueella on varoja varsinaisten palveluiden tuottamiseen.

Strategian mukaan ensi vuonna on tarkoitus jatkaa nykytilaselvityksen pohjalta tilatarpeiden läpikäyntiä yhdessä kuntien kanssa. Käyttäjätyytyväisyyskyselyllä selvitetään nykyisten toimitilojen käyttäjien näkemyksiä ja kiinteistöjen ylläpitoa kehitetään ja tehostetaan.

Aluehallitus hyväksyi strategian ja lähetti sen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Palvelusetelit lisäämään valinnanvapautta

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös hyvinvointialueen palvelustrategiaa sekä siihen liittyvää hyvinvointialueen monituottajuusmallia.

Palvelustrategia antaa suuntaviivat hyvinvointialueen palveluiden toteuttamiselle. Strategian lähtökohtana ovat erityisesti palveluiden saavutettavuus, saatavuus, asukkaiden osallistuminen sekä laatu ja tehokkuus.

Palvelustrategian painopistealueet sektoreittain vuosina 2023-2025:

• Lapset ja nuoret: psyykkinen hyvinvointi
• Työikäiset: työ-ja toimintakyvyn tukeminen, koordinoitu yhteistyö
• Ikäihmiset: kotona asumista tukevien rakenteiden kehittäminen

Monituottajuusmalli puolestaan kuvaa, miten hyvinvointialueen vastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja toteutetaan ja hankitaan eri palveluntuottajilta, kuten yrityksiltä ja järjestöiltä.

Kun palveluita hankitaan ja toteutetaan ostopalveluna yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta, ovat yhteiset kriteerit ja periaatteet avainasemassa. Tärkeitä palveluiden hankkimista ohjaavia periaatteita ovat muun muassa lähipalveluiden, monikielisyyden ja laadun toteutuminen.

– Palveluntuottajat ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Palvelusetelien käyttöä on tarkoitus lisätä ja ensisijaisesti niissä palveluissa, joissa asiakkaalla on itse mahdollisuus valita palveluntarjoaja, sektorijohtaja Erkki Penttinen kertoo.

Aluehallitus hyväksyi palvelustrategian sekä monituottajuusmallin ja esittää niitä edelleen hyväksyttäväksi aluevaltuustolle.