Kehittämistyö on vaativaa, mutta palkitsevaa
Itsenäisen kotona asumisen tukemista kehittänyt TulKoti-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä sekä palveluohjauksen että kotihoidon kanssa koko hyvinvointialueella. Palveluohjauksessa on mm. kehitetty teknologiapainotteinen apuvälineluettelo sekä teknologiatarjottimet, ja henkilöstö on saanut koulutusta teknologian markkinoinnista asiakkaille sekä paloturvallisuuskoulutusta. Sekä palveluohjaus että kotihoito ovat olleet mukana testaamassa erilaisia teknologioita, kuten Medimi-lääkerobottia ja Menumat-ateria-automaattia.
Lisää tietoa hyvinvointiteknologiasta ja digitaalisista ratkaisuista
Anna Wadén ja Berit Kivimäki suhtautuvat myönteisesti kehittämistyön tulosten ja sen kautta luotujen tuotteiden hyödyntämiseen jatkossakin, sekä toiminnan että asiakkaiden näkökulmasta.
– Esimerkkinä voidaan mainita kotihoidon digitalisaatio ja se, että pilottikokeiluun osallistuneet asiakkaat ovat todella arvostaneet näitä ratkaisuja, muun muassa ALVAR-ryhmätoimintaa, kertoo Wadén.
ALVAR on palvelu, joka tarjoaa etähoivaa mm. kotihoidon asiakkaille. Palveluun kuuluu asiakkaan kotiin sijoitettava tablettitietokone, jonka kautta hoitaja voi suorittaa digitaalisia kotikäyntejä.
– Hankkeen kautta työntekijät ovat saaneet lisää tietoa hyvinvointiteknologiasta ja työvälineistä, joita he voivat tulevaisuudessa käyttää työssään. Heidän on myös helpompi markkinoida digitaalisia ratkaisuja asiakkaille, kun heillä itsellään on enemmän tietoa asiasta. Digitaalisten ratkaisujen käytön lisääntyminen tulee asiakkaille hyvin ajankohtaiseksi tulevina vuosina, Kivimäki toteaa.
Uusia työvälineitä ja malleja kotihoitoon
Kotihoidossa järjestetty LEAN-koulutus tarjoaa hyvän työvälineen kotihoidon uusien työskentelymenetelmien ja ratkaisujen jatkokehittämiseen. Koulutukseen osallistuivat kaikki koordinoivat palveluesimiehet, kaikki esihenkilöt sekä osa hoitohenkilöstöstä, kotihoidon palveluvastaavia, sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Tavoitteena on, että koko toimiala käyttää menetelmää kotihoidon työskentelyn kehittämiseksi ja tehostamiseksi.
– Lisäksi hankkeen kautta on luotu kotihoidon esihenkilöille ja johdolle digityökalu, dashboard. Työkalu sisältää mittareita, jotka antavat tietoa toiminnan tilanteesta ja toimivat seurannan ja päätöksenteon tukena päivittäisen työn ohjauksessa, tiedolla johtamisessa, sanoo projektipäällikkö André Åkerholm.
Myös opetuskotihoidon malli on osoittautunut onnistuneeksi. Malli perustuu siihen, että hoitotyön eri ammattialojen opiskelijat työskentelevät yhdessä moniammatillisesti. Samalla käytetään opiskelupareja; opiskelijat työskentelevät pareittain, jotta he tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja voivat tukea toisiaan. Malliin sisältyy myös virtuaaliohjaus, jossa opiskelijaparit suorittavat kotikäyntejä, joihin ohjaaja osallistuu virtuaalisesti tablettitietokoneen kautta.
– Opiskelijoilta on saatu myönteistä palautetta opetuskotihoidosta, ja olemme huomanneet, että uusia sijaisia on ollut helpompi rekrytoida siihen yksikköön, jossa on annettu opetuskotihoitoa. Suunnitteilla on, että useampia yksikköjä tulee mukaan opetuskotihoitoon, Wadén kertoo.
Arvokkaita ja pysyviä tuloksia
Kehittämistyö voi olla haastavaa ja aikaa vievää, mutta samalla myös hyvin antoisaa. Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat suuri organisaatiomuutos ja niukat henkilöstöresurssit, joten kehittämistyön toteuttaminen vaatii koko henkilöstöltä todellista sitoutumista.
– Olen iloinen siitä, että toiminnan haastavista aikatauluista huolimatta palveluohjaus on voinut osallistua kehittämistyöhön aktiivisesti. Olemme ylpeitä uudesta osaamisesta, jota voimme nyt soveltaa ja viedä eteenpäin asiakastyössämme, Kivimäki sanoo.
Kehittämistyön vaatima lisäponnistus on ollut kuitenkin vaivan arvoinen.
– Vaikka meillä on ollut paljon kokouksia ja työaikaa on välillä kulunut runsaasti, olemme saaneet niin paljon takaisin. Harvoin olemme osallistuneet tällaiseen hankkeeseen, jossa kehitettyjä asioita hyödynnetään näin paljon käytännössä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin, kertoo Wadén.
Mennyttä hankeaikaa tarkastellessaan Wadén ja Kivimäki voivat todeta, että yksi menestyksekkään kehittämistyön avaimista on ollut tiivis yhteistyö hankkeen kanssa.
– Tältä ajalta otamme mukaamme sen, että kehittämistyön kautta olemme saaneet uusia näkökulmia työhömme ja nykyisiin prosesseihimme, ja myös uusia prosesseja, joita on kehitetty muiden ammattilaisten kanssa keskustellen, sanoo Kivimäki.
– Hankkeen puolesta haluan esittää suuret kiitokset kaikille kehittämistyöhön osallistuneille. Yhdessä olemme onnistuneet, Åkerholm toteaa.