Koronarokotteen ottaminen suojaa tehokkaasti vakavalta sairastumiselta

Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä kannustaa ottamaan kolmen rokoteannoksen suojan vakavaa koronatautia vastaan. Sairaalahoitoa, erityisesti tehohoitoa, tarvitsevista valtaosa on rokottamattomia. Pohjanmaalla rokotetaan tällä hetkellä sekä ensimmäisiä, toisia että kolmansia rokoteannoksia. Rokotetta tarjotaan kaikille yli 5-vuotiaille.
– Rokotteita on tällä hetkellä hyvin tarjolla. Rokote vähentää merkittävästi vakavan sairastumisen riskiä ja sairaalahoidon tarvetta, sanoo koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja Marina Kinnunen.
Kolmannen rokoteannoksen voi käydä ottamassa, jos toisesta rokotteesta on kulunut neljä kuukautta.
Koronarokote tarjotaan kaikille alueen yli 5-vuotiaille asukkaille. Rokote on ilmainen.
Tällä hetkellä annetaan sekä ensimmäisiä, toisia että kolmansia koronarokotuksia. Voit tiedustella koronarokotteiden antamisesta myös työterveyshuollostasi.
Jos olet jo sairastanut koronataudin, löydät lisätietoa koronarokotteen ottamisesta kotisivuiltamme.
Ensimmäinen ja toinen rokoteannos
• Voit koska tahansa hakeutua ottamaan ensimmäisen rokotteen.
• Voit saada toisen rokoteannoksen, jos ensimmäisestä rokotteesta on kulunut 6 viikkoa.
Kolmas rokoteannos
Kolmannelle koronarokotukselle voit tulla, jos:
• Olet yli 60-vuotias tai kuulut THL:n riskiryhmiin 1 ja 2, ja kakkosrokotteestasi on kulunut 3-4 kuukautta.
• Olet yli 18-vuotias ja kakkosrokotteestasi on kulunut 4-6 kuukautta.
Jos olet jo sairastanut koronataudin, löydät lisätietoa koronarokotteen ottamisesta kotisivuiltamme.
Pohjanmaan koronatilanne vakaa
Pohjanmaalla on tällä hetkellä sairaalahoidossa 12 potilasta koronataudin vuoksi. Heistä 6 on perusterveydenhuollon hoito-osastoilla, 4 erikoissairaanhoidon hoito-osastoilla ja 2 teho- ja valvontahoidossa.
– Tilanne on hyvin hallinnassa eikä sairaalahoidon tarve vaikuta muuhun toimintaan, sanoo Marina Kinnunen.
Koronaa sairastavan eristysaika on Pohjanmaalla lyhennetty 5 vuorokauteen 7.2. alkaen. Karanteenipäätöksiä tehdään lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Viralliseen koronatestiin ei tarvitse hakeutua, ellei erikseen tarvitse todistusta sairastetusta koronataudista esimerkiksi ansionmenetyksen vuoksi.
8.2. | 4.2. | |
Epidemian leviämisalueen epidemiologiset tunnusmerkit | Pohjanmaa on leviämisalue | Pohjanmaa on leviämisalue |
Sairaalahoidossa olevien määrä | ||
perusterveydenhuollon sairaalaosastot | 6 | 9 |
keskussairaalan hoito-osastot | 4 | 5 |
teho- ja valvontaosasto | 2 | 2 |
Alueen koronavirusrokotustilanne (18+ -vuotiaat) | ||
Yhden rokoteannnoksen alueella on saanut väestöstä | 89,8 % | 89,8 % |
kaksi rokoteannosta | 87,6 % | 87,6 % |
kolme rokoteannosta | 57 % | 56,5 % |
Alueen koronavirusrokotustilanne (-17-vuotiaat) | ||
Yhden rokoteannoksen alueella on saanut väestöstä | 35,3 % | 35,3 % |
kaksi rokoteannosta | 25,5 % | 25,5 % |
kolme rokoteannosta | 0,5 % | 0,5 % |
Koronatestaus (terveydenhuollon tekemät viralliset testit, ei sisällä kotitestejä) | ||
Pohjanmaalla otettujen koronavirustestien määrä | 173 982 | 171 552 |
Pohjanmaalla todetut koronavirustapaukset | 17 198 | 16 052 |
Positiivisten näytteiden osuus | 52,53 % | 50,09 % |
Alueellinen ilmaantuvuus 14 vrk | 2301 | 2355 |
Kuolemantapaukset yhteensä | 29 | 27 |
Kokouksen osallistujat:
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue (ÖVPH), pj., Peter Nieminen, ÖVPH, Marjo Orava, ÖVPH, Heikki Kaukoranta, ÖVPH, Peter Riddar, ÖVPH, Satu Kärki, ÖVPH, Britt-Marie Bjon, ÖVPH, Sofia Svartsjö, ÖVPH, Tomas Häyry, Vaasa, Gun Kapténs, Luoto, Mikaela Björklund, Närpiö, Christina Knookala, Vaasa, Denice Vesterback, Mustasaari, Rolf Sundqvist, Pedersöre, Eeva Mäkinen, AVI, Markus Heinänen, AVI, Tuula Hannila-Handelberg, THL, Timo Saari, ELY, Petra Fager, ÖVPH tiedotus, Emilia Kemppainen, tiedotus, ÖVPH, Päivi Berg, siht., ÖVPH
Pohjanmaan alueellisen koronakoordinaatioryhmän tehtävä
Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa alueellaan toimenpiteitä koronaviruksen aiheuttaman infektion (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi. Suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää kokonaisvaltaista arviota, jossa päätöksiä tehdään ja punnitaan epidemiologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoikeuksiin.