Kun haava ei parane, ammattilaiset auttavat

Haavan taustan tietäminen vaikuttaa hoitoon

Haavahoitaja on sairaanhoitaja, joka on työskennellyt alalla vähintään muutaman vuoden ja käynyt 30 opintopisteen lisäkoulutuksen. Potilaita tulee hoitoon monesta paikasta – osalla hoidetaan leikkaushaavoja, jollakin painehaavaa tai palovammaa. Haavahoitajat hoitavat myös kroonisia säärihaavoja ja traumaperäisiä haavoja. He hoitavat potilaita, joilla on haavan paranemisongelmia ja haavoja, jotka tarvitsevat hoitoa ennen kirurgista toimenpidettä.

– Tärkeää on saada selville haavan etiologia eli se, mitä haavan taustalla on. Onko esimerkiksi valtimoverenkierron vajaus, jonka takia se haava ei parane? Silloin hoidetaan ensin verenkierto kuntoon, jotta haava voi parantua, haavahoitaja Elisa Hahto kertoo.

Haavan paranemiseen vaikuttavat muun muassa potilaan perussairaudet, lääkkeet ja elämäntavat, etenkin nikotiinituotteiden käyttö hidastaa haavan paranemista. Haavan paranemisen kannalta terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on eduksi haavan paranemiselle.

Haavan paranemiseen vaikuttavat muun muassa potilaan perussairaudet, lääkkeet ja elämäntavat, etenkin nikotiinituotteiden käyttö hidastaa haavan paranemista.

Hahdon kollega Taina Gullfors on työskennellyt haavahoitajana jo pitkään.

– Silloin 20 vuotta sitten, kun toimintaa aloitettiin haavapoliklinikalla, hoidettiin verisuonipotilaiden haavoja. Vähitellen toiminta on laajentunut ja nykyään hoidetaan myös muun muassa ortopedisia, plastiikkakirurgisia, gastrokirurgisia sekä yleiskirurgisia haavoja. Vastuualueet ovat laajentuneet, Gullfors kertoo.

Koska haavanhoidossa käytetään monenlaisia tarvikkeita, tuotteita ja laitteita, ovat haavahoitajat tekemisissä yritysten kanssa. Ajantasainen tieto hoitotarvikkeista on tärkeää. Laitteet ja välineet ovatkin kehittyneet huimasti vuosikymmenten aikana.

Vakavia ja hankalasti parantuvia haavoja

Mielikuva haavasta saattaa olla kaatumisen takia auennut polvi tai kihartimella poltettu sormenpää. Haavahoitajat kohtaavat työssään kuitenkin vakavampia ja hankalasti parantuvia haavoja. Kaikki potilaat eivät pysty kävelemään ja silloin työhön tarvitaan kaksi hoitajaa. Vastaanottoajat ovat tavallisesti tunnin mittaisia.

– Välillä joudumme varaamaan kaksikin aikaa eli kaksi tuntia, jos tunti ei riitä. Potilaalla voi myös olla monta haavaa, esimerkiksi useampia painehaavoja. Pieniä haavoja emme täällä hoida, sillä ne hoidetaan terveyskeskuksessa, Gullfors selventää.

Joskus siihen menee aikaa, mutta hyvällä hoidolla vaikeatkin haavat voivat parantua.

– Haavanhoito on moniammatillista yhteistyötä, johon kuuluu potilaan ja läheisten ohjaaminen sekä kouluttaminen. Lisäksi työhön kuuluu dokumentointia. Haavanhoito ei ole pelkkää haavan hoitamista, vaan se vaatii monta eri asiaa toteutuakseen, Nina Sumell-Heino kertoo.

Haavanhoito on moniammatillista yhteistyötä, johon kuuluu potilaan ja läheisten ohjaaminen sekä kouluttaminen,

Nina Sumell-Heino kertoo.

Vaihteleva työ pitää mielenkiintoa yllä

Haavahoitajat kuuluvat myös muunlaiset tehtävät.

– Meille tulee hoitoon henkilöitä, joilta on poistettu rinta esimerkiksi syövän takia. Leikkaushaavan alueelle saattaa kertyä kudosnestettä, jolloin he ottavat meihin yhteyttä ja me punktoimme kertymät, Hahto kertoo.

Rinnan poiston jälkeen plastiikkakirurgi voi potilaan toivomuksesta rakentaa uuden rinnan ja myöhemmässä vaiheessa nännin. Tämän jälkeen on mahdollista, että haavahoitaja pigmentoi nännipihan ja nännin.  

– Me pigmentoimme rinnan nännin. Eli teemme tällaistakin työtä, Hahto täydentää.

Haavahoitajan työ ei välttämättä kaikkia houkuttele, mutta Hahto on yhdessä kollegansa Sumell-Heinon ja Gullforsin kanssa sitä mieltä, että monipuolinen ja vaihteleva työ on mukavaa ja pitää mielenkiinnon yllä.

– Parasta on, kun saa haavan paranemaan, Gullfors toteaa.

Parasta on, kun saa haavan paranemaan,

Gullfors toteaa.

Muutkin ammattilaiset hoitavat haavoja – koulutusta tarvitaan

Vaikka iso osa työajasta kuluukin erilaisten haavojen hoitoon, on työ myös kouluttamista ja muiden ammattilaisten neuvomista. Haavahoitajat Vaasan keskussairaalassa järjestivät lokakuussa koulutusta muille hyvinvointialueen ammattilaisille. Mukana oli henkilökuntaa, joiden työhön kuuluu haavan hoito – esimerkiksi hoitajat terveysasemilla ja asumisyksiköissä.

–  Mukana oli henkilöstöä koko hyvinvointialueelta. Kiinnostuneita oli niin paljon, että ihan kaikki eivät mahtuneet mukaan, Sumell-Heino kertoo.

Koulutuksesta saatiin hyvää palautetta ja keväällä aiotaan järjestää uusi koulutustilaisuus. Potilaat hyötyvät, kun jatkohoitoon tarvittavaa osaamista löytyy omista hoitopaikoista.

– Me pyrimme antamaan selkeät kirjalliset ohjeet jatkohoitopaikkaan, jonka myötä yritetään taata haavanhoidon jatkuvuus. Näin pyrimme edistämään haavan paranemista. Se ei riitä, että me täällä puhdistamme hyvin kerran kuukaudessa, vaan haavan terävä puhdistus tulee jatkua perusterveydenhuollon puolella. Sen takia nämä koulutukset ovat tärkeitä, toteaa Hahto.

Koulutuspäivän aikana tutustuttiin alipaineimuhoitoon ja harjoiteltiin porsaan kasslerpihveillä haavan terävä puhdistusta. Käytännönläheinen harjoittelu, mahdollisuus kysellä haavanhoidon asiantuntijoilta ja laitteisiin tutustuminen saivat kiitosta koulutukseen osallistuneilta ja jatkoa toivottiin.

Haavahoidon muistisäännöt

Pienet naarmut, palovammat ja haavat voidaan hyvin hoitaa kotona. Vaasan keskussairaalan haavapoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka. Haavahoitajien vastaanotolle tarvitaan lähete, joten haavojen ensisijainen hoitopaikka on oma terveysasema. Äkillisesti syntyvät vakavat haavat ja palovammat taas hoidetaan päivystyksestä ja tarvittaessa sieltä ohjataan jatkohoitoon haavapoliklinikalle.

–  Jos haavassa ei ala parissa viikossa näkymään mitään paranemisen merkkejä, täytyy miettiä mitä haavan taustalla on ja selvittää se ensin. Kun taustalla olevat syyt on hoidettu, on haavalla mahdollisuudet parantua, Hahto sanoo.

Kotona kannattaa muistaa pitää haava kuivana ja puhtaana sekä välttää painetta haava-alueella. Jos haavan ympäristö punoittaa, se erittää nestettä tai vuotaa, on hyvä ottaa yhteys asiakaspalvelukeskukseen, josta ohjataan tarvittaessa eteenpäin.

Juttu on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen Ihmiseltä ihmiselle –verkkoartikkeleiden sarjaa, jossa kurkistetaan asiakkaidemme ja ammattilaistemme arkeen ja palveluihin pintaa syvemmälle.